Kuusi Suomen suurinta kaupunkia haluaisi parantaa yhteistyötä valtion kanssa. Siksi Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Turku ja Oulu esittävät nyt uuden pääministerivetoisen allianssin perustamista.
Kaupunkien ja valtion yhteistoimintaelin asettaisi koko Suomen kasvulle tärkeitä tavoitteita.
Helsingin pormestari Juhana Vartiainen (kok.) sanoo, että Suomen talouskasvun ja onnistumisen kannalta on ratkaisevaa, että suuret kaupungit onnistuvat.
Hän muistuttaa, että suurimmissa kaupungeissa syntyy yli puolet maan bruttokansantuotteesta.
– Tähänastisessa talouspolitiikassa tai muussakaan politiikassa ei ole tätä riittävästi tiedostettu. Kutoskaupungit ovat moottori Suomen talouskasvulle, josta syntyvä arvonlisä hyödyttää koko Suomea.
Pääministerivetoinen allianssi asettaisi kaupunkien ja valtiovallan yhteisiä tavoitteita, joiden toteuttamiseksi käytettäisiin sekä kaupunkien omia keinoja että valtiovallan lainsäädäntöjä ja budjettivaltaa.
Suuret kaupungit ovat huolissaan muun muassa osaajapulasta. Vartiaisen mukaan se vaivaa molempia sektoreita, yksityistä ja julkista. Vartiainen pitää tärkeänä työperäisen maahanmuuton helpottamista ja korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämistä suuriin kaupunkeihin.
Helsingin pormestari nostaa esiin myös suuret liikenneinvestoinnit, joiden rakentamisessa valtion ja kaupunkien saumaton yhteistyö olisi tärkeää.
– Työllisyyttä voitaisiin varmasti kehittää nykyistä paremmin.
Esimerkiksi paremmilla kulkuyhteyksillä suurista kaupungeista voitaisiin muodostaa yhtenäisempiä työssäkäyntialueita.
Koko maan työpaikoista noin 40 prosenttia sijaitsee kuudessa suurimmassa kaupungissa. Työttömistä näissä kaupungeissa asuu noin 38 prosenttia.
Rehtori: Yhteistyö vahvistuisi myös ruohonjuuritasolla
Kaupunkien mukaan uudella allianssilla pyrittäisiin sujuvoittamaan myös maahanmuuttoa ja parantamaan maahan muuttavien kotouttamista. Kuudessa suurimmassa kaupungissa asuu lähes 70 prosenttia maan vieraskielisistä.
Itä-Helsingissä sijaitsevan Myllypuron peruskoulun rehtori Anna Hirvonen pitää kaupunkien ajatusta allianssista hyvänä. Hän uskoo, että uusi yhteistoimintaelin helpottaisi työtä ruohonjuuritasollakin.
Myllypuron peruskoulussa on noin tuhat oppilasta, joista kolmannes on vieraskielisiä.
Lisää: Kone näyttää, millaisista taustoista sinun lähikoulusi oppilaat tulevat
– Helposti käy niin, että koulu hoitaa koulun asioita ja jokin muu taho hoitaa muita asioita. Jos on tällainen koordinoiva elin, toki yhteistyö täällä ruohonjuuritasollakin vahvistuisi, Hirvonen sanoo.
Hän kertoo, että vieraskielisten oppilaiden oppimista ja opetusta tuetaan esimerkiksi pienemmillä opetusryhmillä. Hirvosen mukaan vahvasti kansainvälisissä kouluissa on siis enemmän työntekijöitä kuin kouluissa, jotka ovat vähemmän kansainvälisiä.
– Tiiviimpi valtion ja kaupunkien yhteistyö voisi helpottaa esimerkiksi rahoitusjärjestelmien sujuvoittamista.
Hänen mukaansa kouluja vaivaavaa työvoimapulaa ei helpota, että toimintaa ei aina voi suunnitella kovinkaan pitkälle.
Rehtorin mielestä ensiarvoisen tärkeää on kuitenkin yhteiskunnassa vallitseva myönteinen ilmapiiri.
– Jos haluamme osaajia ulkomailta, pitää olla sellainen asenne, että toivotamme heidät tervetulleiksi ja he myös kokevat olevansa tervetulleita.
Hirvonen toteaa, että jos jatkuvasti puhutaan vain S2-oppilaiden määrästä koulussa ja jos se nähdään vähänkin negatiivisena asiana, voi sekin vaikuttaa yhteiskunnalliseen ilmapiiriin. S2-opetusta käytetään, kun oppilaan suomen kielen peruskielitaidossa on puutteita.
Vantaan johtaja: Suuret kaupungit maksavat yksin kotouttamisen
Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljasen (sd.) mukaan uudella allianssilla voitaisiin pyrkiä vaikuttamaan myös hyvään työpaikkakehitykseen.
Esimerkiksi Vantaan uusista yrityksistä iso osa on vieraskielisten perustamia. Viljasen mukaan pitkäaikaistyöttömyyskin on kaupungissa kääntynyt laskuun.
– Maahanmuuttajien parempaa työllisyyttä tulisi pyrkiä tukemaan yhteistoimin valtion kanssa. Monille vieraskielisille yrittäjyys on osoittautunut hyväksi vaihtoehdoksi.
Suurten kaupunkien mukaan positiivinen työllisyyskehitys ja kotouttamisen onnistuminen vaativat pitkäjänteistä yhteistyötä valtion kanssa.
Viljasen mielestä kaupunkien rahoitusjärjestelmässä pitäisi ottaa selkeämmin huomioon kaupungissa asuvien vieraskielisten osuus, alueen tarpeet investoida sekä kaupunkien mahdollisuudet elinvoimansa edistämiseen.
– Nyt on syntynyt tilanne, että käytännössä suuret kaupungit maksavat yksin koko Suomen kotouttamisen, sillä vieraskieliset ovat lähes kokonaisuudessaan suurimmissa kaupungeissa.
Lisää aloituspaikkoja kasvukeskusten kouluihin
Vantaan kaupunginjohtaja sanoo, että laajasti kansainvälisen kaupunkiväestön saaminen yhdenvertaiseen asemaan kouluissa ja yhteiskunnassa vaatii paljon työtä ja resursseja.
Suuret kaupungit peräävät sekä korkeakoulujen että ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen lisäämistä etenkin kasvukeskuksiin.
– Tavoitteena on vetovoimainen ja kansainvälinen Suomi. Emme voi epäonnistua kansainvälisyydessä ja kansainvälistymisessä. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa siihen, vaan meidän täytyy kansainvälistyä niin hyvin, että ihmiset pääsevät mukaan yhteisöön ja uusia ihmisiä ja työntekijöitä tulee maahan, Viljanen painottaa.
Uuden yhteistoimintaelimen eli allianssin perustaminen on osa kuuden suurimman kaupungin yhteisiä hallitusohjelmatavoitteita kevään eduskuntavaalien jälkeen muodostettavalle hallitukselle.
Voit keskustella aiheesta tiistaihin 14. maaliskuuta kello 23:een asti.
