Tuulivoimabuumin vanavedessä Suomeen on alkanut vauhdikkaasti rakentua aurinkosähkötuotantoa. Pientalojen aurinkopaneelit ovat jo tuttuja, mutta nyt myös yritykset ovat voimallisesti heränneet rakentamaan aurinkosähkötuotantoa teollisessa mittakaavassa, siis suuressa määrin.
– Vuodesta 2019 kapasiteetti on kaksinkertaistunut ja taas uudestaan kaksinkertaistunut. Aurinkopaneelia alkaa olla satoja hehtaareja, sanoo asiakaspäällikkö Onni Härmä kantaverkkoyhtiö Fingridistä.
Fingrid arvioi ennusteessaan, että aurinkosähkön tuotantokapasiteetti yli kymmenkertaistuu nykyisestä vuoteen 2030 mennessä noin 7 000 megawattiin.
– Pinta-alana se on noin 10 000 hehtaaria. Siitä noin puolet on teollisia hankkeita turvesoilla ja muilla isoilla maa-alueilla, Härmä kertoo.
Härmän mukaan huipputehona kapasiteetti vastaisi karkeasti noin viidennestä Suomen maksimituotannosta.
– Sähköenergiamääränä se olisi hieman alle 6 prosenttia kokonaisenergiasta, jota Suomessa (2030) tuotetaan, sanoo Härmä.
Teollisen mittakaavan aurinkovoimalaitoksia on Suomessa nyt alle kymmenen, esimerkiksi Nurmossa, Lahdessa ja Lempäälässä. Uusia hankkeita on kuitenkin vireillä runsaasti, pääasiassa eteläiseen Suomeen.
– Julkistettuja, kymmenen hehtaarin tai jopa satojen hehtaarien kokoisia hankkeita on suunnitteilla 10–20 kappaletta tällä hetkellä. Luottamuksellisia kyselyitä on satoja suunnitteilla tai kartoituksessa, Härmä kertoo.
Pientalokattojen osuus laskee
Aurinkosähkökapasiteettia on maassa noin 600 megawattia. Siitä noin 75–80 prosenttia on pientalojen ja taloyhtiöiden katoilla ja loput on yritysten aurinkopaneeleja pelloilla, turvesoilla ja esimerkiksi markettien katoilla.
Vaikka pientaloasennukset jatkuvat vilkkaana, tulevina vuosina yrityspohjaisten, suuren mittakaavan teollisten hankkeiden osuus kohoaa noin puoleen kapasiteetista. Yksi iso rakentaja on osuuskauppa.
S-ryhmälla on aurinkosähköjärjestelmät jo noin 200 toimipaikassa ja niissä yhteensä noin 110 000 aurinkopaneelia. S-ryhmä kertoo, että sen tarkoitus on rakentaa lisää aurinkovoimaa, pääasiassa toimipaikkojen yhteyteen katoille tai pihoille.
– Isompia, maa-asenteisia järjestelmiä selvitellään omien tuulipuistojen yhteyteen, kertoo S-Voiman toimitusjohtaja Mikko Halonen.
S-ryhmä kattaa aurinkosähköllä nyt noin kaksi prosenttia sähköntarpeestaan.
– Paikallisesti aurinkopaneelit voivat tuottaa merkittävän osan kiinteistön sähkönkulutuksesta, esimerkiksi Sastamalan Prisman katolla olevat 750 paneelia kattavat kesällä puolet koko hypermarketin sähkönkulutuksesta, Halonen kertoo.
Toinen iso on tuulivoimaloistaan tuttu Ilmatar. Se virittelee aurinkopuiston rakentamista Ähtäriin. Valmistuessaan puisto lukeutuu Suomen suurimpiin ja sen teho vastaa noin 2 000 omakotitalon sähköntarvetta. Tuotannon on määrä alkaa 2024.
Myös Helsingin kaupungin energiayhtiö Helen kiihdyttää investointejaan aurinkoenergiaan. Nurmijärven pilottilaitos kytketään verkkooon maaliskuussa. Lohjalle ja Kalantiin rakennettavat teollisen mittaluokan aurinkopuistot käynnistyvät suunnitelmien mukaan 2024. Vuonna 2030 aurinko- ja tuulisähkön on määrä kattaa 60 prosenttia Helenin sähköntuotannosta.
Liiankin nopeita hankkeita
Fingridin Härmän mukaan silmiinpistävää aurinkopuistohankkeissa on nopeus, jolla suunnitelmat aiotaan saada täytäntöön.
– Hankekehittäjien mukaan aurinkovoimalat saattavat olla toiminnassa 2–3 vuodessa eli tosi nopeasti.
Paljon nopeammin kuin esimerkiksi tuulivoimalat?
– Joo. Tuntuu, että luvitus, maankäyttöasiat ja muut hoituvat huomattavasti nopeammin.
Fingridin näkökulmasta nopeus voi olla myös hankaluus, etenkin Itä-Suomessa. Jos aurinkovoimaa alkaa rakentua itäiseen Suomeen vauhdikkaasti, voi pullonkaulaksi siellä muodostua Fingridin voimajohtoverkon kapasiteetin riittävyys.
Kapasiteetin kasvatus vie helposti aikaa 7–8 vuotta, joten parissa vuodessa valmistuneet aurinkovoimalat voivat joutua odottamaan kytkemistä valtakunnan voimaverkkoon jopa vuosia.
Itä-Suomen kunnissa on havahduttu pohtimaan aurinkovoiman saamista alueelle, koska valtakunnan rajan läheisyyden takia tuulivoimaloiden rakentaminen on sinne käytännössä liki nollassa Puolustusvoimien vastustuksen takia.
Kuntia kiinnostaa tuuli- ja aurinkovoimassa paitsi uusiutuvuus myös hulppeat kiinteistöverotulot.
Voit keskustella aiheesta 21.3. klo 23 saakka.
