Hypen keskellä asioita on vaikea laittaa oikeisiin mittasuhteisiin. Jälkikäteen järjettömältä tuntuva ilmiö saattaa vaikuttaa täysin perustellulta hetkessä, jossa visioita sinkoilee joka suunnasta. Ja toisaalta merkittävätkin harppaukset saattavat myöhemmin tuntua mitättömiltä sipsutuksilta, jos muutoksen mullistavuutta on aikoinaan liioiteltu.
Kryptot, metaversumit, virtuaalilasit, itseohjautuvat autot, lentävät taksit, taittuvat puhelimet, 3D-elokuvat, 3D-tulostimet, hyperloopit, keinolihat, kvanttitietokoneet ja dronet ovat vuorollaan luvanneet mullistaa tulevaisuuden maailman. Toistaiseksi tulokset vaihtelevat.
Tämä ei tarkoita sitä, että hetken ilmiöksi nousseet teknologiat olisivat vailla merkitystä. Teknologialla on tapana löytää käyttötarkoituksensa. Laserkin etsi ongelmaa ratkaistavakseen lähes 20 vuotta.
Viitisen vuotta sitten puheohjattavien virtuaaliassitenttien uskottiin muuttavan tavat, joilla käytämme teknologiaa arjessamme. Teknologiayhtiöt kaatoivat miljardeja Sirin ja Alexan kaltaisten tekoälyassistettien kehittämiseen ja älykauttimien rakentamiseen.
Lopulta älykaiuttimista tuli kuitenkin vain dataa kerääviä munakelloja. Ongelmana oli se, että virtuaaliassistentit ymmärsivät käskyjä, eivät puhetta. Tämä haaste toki ymmärrettiin jo hypen aikana. ”Keskustelun kaltaiseen dialogiin taipuva virtuaaliavustaja vaatisi jo pitkälle kehitetyn tekoälyn”, kirjoitin tuolloin.
Nyt tuo pitkälle kehitetty tekoäly on täällä.
Tällä hetkellä teknologiamaailman isoimmat lupaukset liittyvät juuri dialogiin taipuviin tekoälyihin eli tarkemmin sanottuna kehittyneisiin kielimalleihin, jotka kykenevät tulkitsemaan ja tuottamaan tekstiä tavalla, johon emme ole tottuneet tietokoneiden kykenevän.
Esimakua tulevasta saatiin viime kesänä, kun Googlen insinööri Blake Lemoine kertoi vakuuttuneensa siitä, että yhtiön kehittämä LaMDA-kielimalli olisi saavuttanut tietoisuuden. Puoli vuotta myöhemmin tekoälyfirma OpenAI julkaisi oman ChatGPT-kielimallinsa kaikkien kokeiltavaksi, ja koko maailma ymmärsi hieman paremmin, mikä oli saanut Lemoinen vakuuttuneeksi.
Ehkä kehittyneet kielimallit tekevät seuraavaksi Siristä tai Alexasta vihdoinkin sellaiset avustajat, joita meille luvattiin vuosia sitten.
Lue lisää aiheesta:
Tietoinen tekoäly aiheuttaa ongelmia jo ennen tietoisuutensa saavuttamista
Horisontin takana on jotain uutta…
Olen muutaman viikon ajan tehnyt hakija Microsoftin uudella Bing-sovelluksella, jonka sisällä hyrrää GPT-kielimalli. En aio tässä käsitellä sen syvällisemmin sovelluksen taustalla pyörivää teknologiaa tai sen ominaisuuksia. Sen sijaan keskityn fiilikseen.
Ennen Bingiä olin kokeillut tekstistä kuvia luovaa Midjourneya, ihmetellyt avoimen lähdekoodin Stable Diffusion -ohjelmalla tehtyjä videoita ja pyytänyt ChatGPT:tä kirjoittamaan hassuja tekstejä.
Kaikki tämä on tuonut mieleeni ensimmäiset kerrat, kun pääsin ”surffaamaan” tiedon valtatielle, eli internetiin. Tuolloin paras surffilauta oli Altavista. Aallokko oli melko harvaa, mutta silti nopeasti syntyi tunne, että ulapalta on tulossa jotain isoa.
Sama tunne nousee esille, kun ChatGPT kirjoittaa pyynnöstä runon tai Bing tiivistää Wikipedia-artikkelin sisällön muutamaan lauseeseen. Sisällöllisesti vastaukset eivät välttämättä ole vielä tyydyttäviä, mutta on selvää, että horisontin takana on jotain uutta.
Viime vuosien teknologisesta kehityksestä huolimatta en ole kokenut vastaavaa tunnetta montaakaan kertaa. Viimeksi silloin, kun sain hypistellä kaverini ensimmäistä iphonea.
Ehkä tämä fiilis vaatii sen, että teknologiaa voi itse kokeilla ja toiminta tuottaa heti jonkin tuloksen. Tämä helpottaa käyttötarkoitusten näkemistä. Lisäksi teknologian pitää tuntua enemmän lähtöpisteeltä kuin jonkin kehityskulun päätepisteeltä.
…kenties uusi kupla
Allekirjoittaneen tunteista huolimatta on selvää, että tekoäly-hypessä on myös merkkejä kuplasta.
Tekoäly-yhtiöiden arvostukset ovat muutamassa kuukaudessa karanneet pilviin. AI-pääte tuntuu tällä hetkellä takaavan rahoituksen yritykselle kuin yritykselle samalla tavalla kuin lohkoketju-liite muutama vuosi sitten.
Myös isoissa yhtiöissä on herätty uuteen aikaan ja kaikki haluavat nyt mukaan Microsoftin ja OpenAI:n aloittamaan tanssiin. Kielimallejaan tarjoavat nyt myös Google, Meta sekä kiinalaiset teknologiajätit Alibaba ja Baidu.
Ja joka päivä joku yritys kertoo liittäneensä jonkun näistä malleista omaan sovellukseensa tai tuotteeseensa. Esimerkiksi ChatGPT on jo yhdistetty Bingin lisäksi muun muassa Snapchatiin, Slackiin ja hakukone DuckDuckGohun. Yhdysvalloissa on radiokanava, jossa tekoäly etsii netistä puheenaiheita ja koostaa niistä spiikkejä, jotka toisen tekoälyn luoma radioääni lukee kuulijoille.
Kaiken tämän pyörityksen keskellä kukaan ei tosin ole vielä kertonut, miten tekoälyllä tehdään rahaa, mutta se ei ole ole vauhtia hiljentänyt. Esimerkiksi hauissa tekoälyn ottaminen mukaan lisää kustannuksia merkittävästi.
OpenAI:n toimitusjohtaja Sam Altman on todennut (siirryt toiseen palveluun) yhden keskustelun ChatGPT:n kanssa maksavan joitakin senttejä. Maailmassa tehdään noin 10 miljardia internet-hakua päivittäin, joten ihan heti emme ole selvittämässä arkisia pulmiamme Googlen tekoälyn kanssa.
Mutta toisaalta, ei kukaan tiennyt Altavistan aikaan, että miten tällä internetillä voisi tehdä rahaa.
Kuuntele Uutispodcast-jakso Chat GPT:stä: