Jyväskylässä Sairaala Novassa on menehtynyt päiväkoti-ikäinen lapsi streptokokki A -infektion aiheuttamaan sairastumiseen. Lapsi menehtyi viime viikolla.
Taudille altistuneita on 40 ja heidät on kaikki testattu infektion varalta, sanoo Sairaala Novan sairaalapalvelujen vastuualuejohtaja Juha Paloneva. Kaikki altistuneet ovat samasta päiväkotiyksiköstä, mutta paikkakunta ei ole Palonevan tiedossa.
Kahdella oirehtivalla on jo todettu lieväoireinen tartunta. Tartunnat hoidetaan Palonevan mukaan antibioottilääkityksellä. Tarkemmin yksittäisten asiaan liittyvien henkilöiden terveystietoja hän ei halua kommentoida.
Tavallisin tautimuoto angiina
Lapsen menehtymiseen johtanut tapaus on harvinainen, vaikka oireettomat streptokokki-infektiot ovat lapsilla tavallisia, sanoo Paloneva.
Streptokokki A:n tavallisin tautimuoto on kuumeinen nieluinfektio eli angiina.
– Olennaista on, että vaikka tapaus on äärimmäisen ikävä, sellaista yleisvaaraa ei ole, että pitäisi miettiä, voiko päivähoitoon tai kouluun turvallisesti mennä, tai että pitäisikö kaikissa kuumeisissa tapauksissa hankkiutua sairaalahoitoon, Juha Paloneva sanoo.
Altistuneiden näytteet tyypitetään, jotta saadaan selville, löytyykö niistä tavallista ärhäkämpää streptokokki A-bakteerimuotoa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan vakavia A-streptokokin aiheuttamia infektioita on alkuvuonna todettu tavallista enemmän.
Tilastoissa 92 tartuntaa alkuvuodelta
THL:n tartuntatautirekisterin mukaan tänä vuonna on todettu 92 A-streptokokkitartuntaa, kun tavanomaisesti niitä on todettu viime vuosina noin 200 vuosittain. Myös Mediuutiset kertoi alkuviikosta, että streptokokki aiheuttaa nyt Suomessakin entistä enemmän vakavia infektioita.
Alkuvuoden tartuntamäärä on THL:n mukaan samaa tasoa kuin emm1-epidemiavuosina 2018–2019 vastaavana aikana ilmoitettujen tapausten määrä.
Esimerkiksi viime vuonna tammi–helmikuussa ilmoituksia tehtiin 32, joka vastaa pitkän aikavälin keskimääräistä tapausmäärää vastaavana aikana.
Suomessa seurataan invasiivisia infektioita eli niitä infektioita, joissa A-streptokokki kasvaa veressä tai selkäydinnesteessä, kertoo ylilääkäri ja lasteninfektiolääkäri Sohvi Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinninlaitokselta.
– Suomessa on lisääntynyt invasiivisten A-ryhmän streptokokki-infektioiden määrä, etenkin emm1- ja emm12-tyyppien aiheuttamien infektioiden määrät ovat lisääntyneet, Kääriäinen tarkentaa.
Tapausmäärän nousun on ajateltu liittyvän koronapandemian jälkeen lisääntyneeseen kanssakäymiseen: hengitystievirusinfektioita kiertää nyt väestössä enemmän. Pandemian aikana koronavirusrajoitukset vähensivät myös muita hengitystieinfektioita.
Ylilääkäri Sohvi Kääriäinen sanoo, että A-streptokokin aiheuttama tauti ei koske erityisesti mitään tiettyä väestöryhmää.
– Mutta kuten useassa muussakin infektiotaudissa, korkeampi ikä ja puolustuskykyä heikentävät sairaudet sekä A-streptokokin kohdalla lisäksi päihteiden käyttö lisäävät vakavan taudinkuvan riskiä, Kääriäinen toteaa.
Sohvi Kääriäinen vahvistaa, että A-streptokokin aiheuttamia kuolemia lapsilla tapahtuu harvoin. THL:llä ei ole tarkkoja lukuja siitä, kuinka paljon kyseisen bakteerin aiheuttamiin sairauksiin ihmisiä vuosittain menehtyy.
– Yleisesti voidaan sanoa, että kuolleisuus vakavaan A-streptokokkitautiin on koko väestössä 15 prosenttia.
Tuleeko terveydenhuollon varautua tilanteeseen jotenkin?
– Terveydenhuollossa on hyvä olla tietoinen siitä, että tartuntoja on nyt ollut liikkeellä jonkin verran enemmän. Kyseessä on kuitenkin jo pitkään tunnettu tauti, joka terveydenhuollossa tunnistetaan hyvin.
– Hyvä asia on se, että streptokokit ovat herkkiä antibiooteille, eli tautiin on olemassa hoito, ylilääkäri Sohvi Kääriäinen toteaa.
Asiasta kertoi ensin Keskisuomalainen.
Uutista täydennetty THL:n tiedoilla 10.3.2023 klo 10.15 ja klo 11.00.