Eduskuntavaaliehdokkaat käyttävät hyvin vaihtelevan määrä rahaa vaalikampanjointiin.
Selvää kuitenkin on, että itsensä näkyväksi tekeminen vaatii rahaa ja nollabudjetilla ei ole asiaa eduskuntaan.
Moni arvioi, että tämän kevään vaaleissa rahaa kuluu aikaisempaa enemmän, sillä kulut ovat kasvaneet.
– Uskoisin, että yleisen kustannustason nousun myötä myös vaalibudjetit ovat yleisesti nousussa, pohtii Anna-Maja Henriksson (r.).
Toisaalta tiukka taloustilanne voi vaikuttaa niin, että tuet yksityisiltä tai yrityksiltä ovat tiukassa.
– Kulut ovat nousseet paljon viime kerrasta eli samalla rahalla saa vähemmän. Jostain pitää säästää nyt, niin budjetit eivät varmaan nousussa ole, arvioi Antti Kurvinen (kesk.).
Istuvien budjetit pienenivät
Yle Pohjanmaan kyselyn mukaan moni tällä hetkellä eduskunnassa istuva Vaasan vaalipiirin kansanedustaja käyttää nyt vähemmän rahaa kuin aiemmin.
Kenties tunnettuus on jo varmistettu, eikä näkyvyyteen tarvitse enää panostaa niin paljon.
Edellisvaaleja pienemmällä budjetilla eduskuntaan pyrkivät nyt esimerkiksi Mikko Savola (kesk.), Mika Lintilä (kesk.), Antti Kurvinen (kesk.), Paula Risikko (kok.), Janne Sankelo (kok.) ja Peter Östman (kd.).
Toisaalta muutama ehdokas, jonka budjetti oli edellisissä eduskuntavaaleissa suhteellisen pieni on hieman nostanut budjettiaan tällä kerralla. Näin ovat tehneet esimerkiksi Kim Berg (sd.) ja Mikko Ollikainen (r.), joiden budjetit ovat nyt noin 5 000 euroa edellisvaaleja korkemmat.
Vihreiltä jo vapaaehtoiset ilmoitukset
Vaalirahoitusilmoituksia on voinut jättää vapaaehtoisesti jo maaliskuun alusta lähtien.
Tällä hetkellä vapaaehtoisen ilmoituksen on jättänyt noin viitisenkymmentä ehdokasta Vaasan vaalipiirissä. Viimeinen aikaraja varsinaiselle ilmoitukselle on kesäkuun alussa.
Vaasan vaalipiirin ehdokkaista kaikki vasemmistoliiton, liberaalipuolueen ja vihreiden ehdokkaat ovat vapaaehtoisen ilmoituksensa jo tehneet.
Vihreiden suurimmilla budjeteilla kampanjoivat Jenni Kuisti ja Lotta Alhonnoro. Kuisti on käyttämässä ilmoituksensa mukaan 11 360 euroa. Edellisvaaleissa Vaasan vaalipiirin vihreiden eniten ääniä saanut ehdokas Alhonnoro arvioi budjettinsa olevan noin 10 000 euron tietämillä.
– Rahalla on merkitystä. Paljon on kuitenkin myös sillä, miten nokkelasti pystyy tekemään markkinointia ja miten osaa kohdentaa sen oikeisiin kanaviin. Vaikka olisi kuinka paljon rahaa, eikä tavoita potentiaalisia äänestäjiä, vaan se menee niinsanotusti sivuun, ei sillä paljon mitään tee, miettii Alhonnoro.
Vasemmiston ehdokkaiden suurin budjetti on Roy Pietilällä 5 200 euroa.
Suurimmat budjetit ennakkoilmoituksen tehneistä on keskustan ehdokkailla. Kokoomuksen ehdokkaista yksikään ei ole vapaaehtoista ilmoitusta tehnyt.
Viimeksi läpi mentiin keskimäärin 50 000 eurolla
Pienimmillä budjeteilla näyttävät kampanjoivan pienpuolueiden ehdokkaat. Esimerkiksi liberaalipuolueen ehdokkaista suurin osa ilmoittaa nollabudjetista. Vain Jussi Mäkipelto kertoo budjetikseen 1 500 euroa.
Nollabudjeteilla ei kuitenkaan juuri eduskuntaan marssita, vaan yleensä läpimenijöiden budjetit ovat kymmeniä tuhansia euroja. Edellisissä eduskuntavaaleissa 2019 läpi mentiin Vaasan vaalipiiristä keskimäärin noin 50 000 euron budjetilla.
Neljä vuotta sitten perussuomalaisten kolmen valituksi tulleen budjetti oli keskimäärin vain 13 500 euroa.
Mäenpää kertoo käyttävänsä yleensä eduskuntavaaleihin noin 15 000 euroa. Tänä keväänä rahaa kuluu saman verran tai jopa vähemmän. Kampanjaa voi rakentaa myös säästeliäästi, jos esimerkiksi hyödyntää edellisten vaalien materiaaleja, kertoo Mäenpää.
– Ollaan vanhoja mainoksia teipattu uudelleen, eikä oikeastaan yhtään uutta tienvarsimainosta tehty. Jos oikein nuuka olisin, niin en ottaisi teippejä pois autostakaan, vaan odottaisin seuraavia vaaleja.
Mäenpää pohtii, että vaalibudjettien eroihin voi vaikuttaa esimerkiksi se, minkälainen on kilpailu puolueen sisällä.
Kalleimmat kampanjat liki satatonnareita
Mäenpää voi olla asian jäljillä, sillä isoimmat kampanjat ovat järjestään isojen puolueiden keskustan ja kokoomuksen ehdokkailla.
Kallein kampanja oli viime eduskuntavaaleissa Antti Kurvisella (kesk.) 91 600 euroa. Tällä kerralla Kurvinen kertoo käyttävänsä ”vain” 75 000 euroa. Toistaiseksi kukaan ei ole ilmoittanut vielä tätä suuremmasta budjetista.
Yli 50 000 euron kampanjoista ovat ilmoittaneet tähän mennessä Matias Mäkynen (sd.), jonka kampanja on yli 51 000 euroa. Keskustan ehdokkaiden Pasi Kivisaaren budjetti on 65 000 euroa, Mikko Savolan 55 000 euroa ja Mika Lintilän 50 000 euroa.
Edellisissä eduskuntavaaleissa valituksi tulleet keskustan ehdokkaat käyttivät kampanjointiin keskimäärin 71 000 euroa ja kokoomuksen ehdokkaat keskimäärin 66 000 euroa.
Myös KD:n Peter Östmanin budjetti oli edellisvaaleissa 70 000 euroa. RKP:n Joakim Strand käytti vaalikampaanjaansa runsaat 66 000 euroa.
Iso budjetti ei aina takaa läpimenoa. Viime vaaleissa varasijalle jäänyt kokoomuksen Susanna Koski käytti kampanjaansa yli 70 000 euroa.
Rahalla tavoitellaan ”taivaspaikkaa”
Harva uskoo siihen, että pelkällä rahalla kansanedustajaksi pääsee. Rahaa toki tarvitaan, mutta se ei ratkaise kaikkea. Joidenkin mielestä raha näyttelee liian suurta roolia.
– Pitää olla uskottavuus, ja sitä ei voi rahalla ostaa, toteaa Pasi Kivisaari (kesk.).
– Pelkän rahan voimalla ei eduskuntaan valita ketään. Tarvitaan osaamista ja näkemyksiä politiikasta. Ajoituksenkin pitää olla kohdillaan. Laadukkaalla markkinoinnilla voidaan vahvistaa tunnettavuutta ja tuoda esille vaikkapa ehdokkaan henkilökohtaisia ominaisuuksia, pohtii Janne Sankelo (kok.).
Eduskunnan ulkopuolelta kommentoiva ehdokas Rami Lehtola (kd.) harmittelee, että raha tai näkyvyys eivät takaa sitä, että parhaat pääsevät läpi.
– On todella loistavia ihmisiä, joilla on loistavia ajatuksia, mutta he eivät saa ääntään kuuluville ja jää ehkä se legendaarinen kansan syvien rivien ääni kuulumatta, sanoo Lehtola.
Myös Tanja Norrena (sd.) sanoo, että rahalla on liian suuri merkitys vaaleissa.
– Onko se rahalla ostettava taivaspaikka, mitä tässä tavoitellaan. Kaikilla pitäisi olla yhdenvertainen mahdollisuus saada oma ajatus kuuluviin ja saada kansanedustajan paikka, toteaa Norrena.
Mikä vaalikampanjoissa maksaa?
Ehdokkaat kertovat käyttävänsä rahaa valokuviin, tienvarsimainoksiin, vaalilehtiin, esitteisiin, vaalitavaroihin, vaalitilaisuuksiin ja myös some-kampanjointiin. Ilman rahaa ei pärjää edes sosiaalisessa mediassa.
– On ihan mahdotonta saada näkyvyyttä ilman näitä, joten on pakko olla ainakin jonkinlainen budjetti. Etenkin näin koronan jälkeen ihmiset eivät lähde fyysisiin tapahtumiin, pohtii kokoomuksen ehdokas Sam Leijonanmieli.
Eikä myöskään liikkuminen kauppojen pihoilta toiselle ole ilmaista. Polttoainekulutkin nousevat yllättävän suuriksi, mikäli haluaa kiertää laajasti vaalipiiriä.
Siksi kai moni keskittää kampanjointiaan sosiaaliseen mediaan.
– Sosiaalinen media on myös nykyinen tapa käydä poliittista keskustelua, toteaa Leijonanmieli.
Mistä raha tulee?
Vaasan vaalipiirin kansanedustajien viime vaalien ilmoitusten perusteella on selvää, että yritykset tukevat etenkin kokoomuksen ja keskustan edustajia.
Viime vaaleissa yritysten suosikki oli Janne Sankelo (kok.), mutta nyt toistaiseksi näyttää siltä, että eniten yritystukea on saanut elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.).
Moni saa tukea yksityisiltä ihmisiltä, mutta osa ottaa myös henkilökohtaista lainaa kampanjointia varten.
Vaikka vaalirahoituslakia uudistettiin takavuosina ilmenneiden ongelmien jälkeen, vaalirahoitusilmoitusten tiedot ovat edelleen rajalliset.
Kun alle 1 500 euron ilmoituksia ei tarvitse ilmoittaa erikseen, jää suuri osa rahojen alkuperästä pimentoon. Tämä toki madaltaa yksityisten ihmisten kynnystä tukea ehdokkaita, kun sitä ei tarvitse tehdä julkisesti.
Isot vaalirahoittajat, kuten elinkeinoelämä ja ay-liike jakavat tukiaan myös puolueiden kautta, jolloin tuen alkuperä ei aina näy yksittäisten ehdokkaiden ilmoituksissa.
Helsingin sanomat kirjoitti tammikuussa Elinkeinoelämän keskusliittoon linkittyvän Pro Markkinatalouden sekä ay-liikkeeseen linkittyvän Pro reilumpi yhteiskunta -yhdistysten vaalituista. Ne jakavat merkittäviä summia vaalirahaa ehdokkaille ympäri maan. Helsingin sanomat luonnehtii rahoituskuviota kilpavarusteluksi.
Isot rahoittajat
Nyt Pro Markkinatalouden tuesta ilmoittaa ennakkoilmoituksessaan ainakin Antti Kurvinen, joka on saanut 6 000 euron tuen ja Mikko Savola, jota Pro Markkinatalous on tukenut 4 500 eurolla.
Kurvinen on saanut ison tuen myös Matkailu- ja ravintola-alan etujärjestö MaRalta 5 000 euroa. Lisäksi hänen pottiinsa sisältyy Keskustan Kauhavan kunnallisjärjestön 20 000 euron tuki, kuten edellisissäkin vaaleissa.
Mika Lintilä (kesk.) on saanut yrityksiltä yhteensä 27 000 euroa. Myös Pro Markkinatalous on tukenut Lintilää 6 000 eurolla ja MaRa 5 000 eurolla.
SDP:n Matias Mäkynen näyttää saavan vaalitukea kummaltakin kilpakumppanilta eli sekä elinkeinoelämältä että ay-liikkeeltä. Mäkysen Pro Markkinataloudelta saama tukiraha on 4 500 euroa. Lisäksi Mäkystä ovat tukeneet Ammattiliitto Pro 5 850 eurolla, Pro reilumpi yhteiskunta 5 250 eurolla ja Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland 2000 eurolla.
Ennakkoilmoitusten perusteella Keskustan Kauhavan kunnallisjärjestön 20 000 euron tuki Kurviselle on tällä hetkellä suurin yksittäinen tukisumma. Lisäksi Esa Niemistöä on tukenut Etelä-Pohjanmaan tulevaisuuden rakentajat -yhdistys 10 000 eurolla sekä Ähtärin keskustan kuntayhdistys Mikko Savolaa 10 000 eurolla.
Artikkelia varten tehtyyn Yle Pohjanmaan vaalirahoituskyselyyn vastasi Vaasan vaalipiirin kansanedustajista 11/16. Lisäksi haastateltiin muutamia muita ehdokkaita.
Vaalirahoitusilmoituksia pääsee tutkimaan täältä.