Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Valtio hyppää tänä vuonna hätiin jopa kymmeniin tuhansiin asuntolainoihin.
Suomessa on noin 50 000 asuntosäästöpalkkio- eli asp-lainaa, joihin kuuluu valtion korkotuki.
Se aktivoituu korkojen kivutessa tietyn pisteen yli: kun kokonaiskorko ylittää 3,8 prosenttia, valtio maksaa ylittävästä osuudesta 70 prosenttia –kymmenen vuoden ajan.
Alla olevalla laskurilla voit kokeilla, kuinka paljon valtio auttaa ja kuinka suuren osan korosta maksat itse eri korkotasoilla.
1. Miten korkotuki maksetaan?
Asp-tuen saamiseksi velallisen ei tarvitse itse tehdä mitään.
Kun kokonaiskorko nousee tukirajan yli, pankki vähentää maksettavasta korkoerästä automaattisesti korkotuen osuuden ja laskuttaa sen Valtiokonttorilta.
Velallisen ei siis itse tarvitse ilmoittaa tai todistaa mitään, vaan korkotuen aktivoiminen tapahtuu pankin ja Valtiokonttorin välillä.
2. Kuinka monella korkotuki nyt aktivoituu?
Suomessa on noin 50 000 asp-lainaa, ja koko lainakanta on noin 4,6 miljardia euroa.
Suomen yleisin asuntolainakorko, 12 kuukauden euribor, on viime aikoina käynyt jo lähellä neljän prosentin rajaa.
Tällä viikolla euribor on tosin heittelehtinyt tavallista rajummin, kun pankkiala on maailmalla ollut myllerryksessä.
Jos kaikkien asp-lainojen korko olisi tarkistettu viime viikolla, kaikki 50 000 lainaa olisivat saaneet korkotukea, sanoo Valtiokonttorin antolainauksesta vastaava apulaisjohtaja Sanna Pälsi.
Todellisuudessa korontarkistuspäiviä on tietenkin pitkin vuotta, eikä Valtiokonttorilla ole niistä tarkkaa tietoa.
Kunkin lainan korko määräytyy uudelleen aina korontarkistuspäivänä ja vasta silloin voi tietää, ylittääkö kokonaiskorko tukeen vaadittavan 3,8 prosentin rajan.
Todennäköisesti korkotuki silti aktivoituu valtaosalla asp-lainalaisista, kun korontarkistuspäivä koittaa, Pälsi sanoo.
– Kyllä se valtaosalla aktivoituu tällä korkotasolla, sillä lainakannasta suurin osa on sidottu euriboreihin, ja myös pankkien omat prime-korot seuraavat korkotasoja viiveellä.
3. Paljonko korkotuki maksaa valtiolle?
Korkotuki maksetaan valtion pussista.
Viime vuosina sitä on maksettu vain joitain tuhansia euroja tai ei lainkaan, mutta tänä vuonna summa moninkertaistuu todennäköisesti miljoonaluokkaan.
– Esimerkiksi viime vuonna oli vain yksittäisiä lainoja, joissa korkotuen raja ylittyi. Nyt taas lähes koko lainakanta on korkotuen piirissä.
Pälsi laskee, että 0,1 prosenttiyksikön eli kymmenen korkopisteen nousu korkotuen rajan yli tarkoittaisi valtiolle noin 3,2 miljoonan euron korkotukimenoja nykyisellä lainakannalla.
Jos siis esimerkiksi kaikkien asp-lainojen kokonaiskorko olisi 4 prosenttia, valtio maksaisi korkotukea yhteensä noin 6,4 miljoonaa.
Jos kokonaiskorko nousisi viiteen, korkotuen kustannus olisi jo yli 30 miljoonaa euroa. Näin ylös asiantuntijat eivät kuitenkaan tällä hetkellä odota korkojen nousevan.
Näin yksinkertaisesti summaa ei myöskään voi laskea, sillä korontarkistuspäiviä on pitkin vuotta ja korot heiluvat. Valtiokonttorilla ei ole tarkkoja tietoja yksittäisten lainojen korontarkistuspäivistä.
– Omavastuukoron ylittävää lainakantaa on voinut olla syksystä lähtien, mutta emme tiedä milloin kullakin asiakkaalla on tarkistuspäivä. Siksi korkotukimaksujen kehityksen arviointi on hyvin vaikeaa.
Koko asp-järjestelmän historian suurin korkotukipotti maksettiin vuonna 2001, jolloin tukisumma ylitti 10 miljoonaa.
Viimeiseen 15 vuoteen korkotuki ei ole juuri tuonut hyötyä velallisille eikä kustannuksia valtiolle, mutta käänne on käsillä.
– Nyt kun päästään suhteellisen normaaleille korkotasoille, korkotuki muodostaa ihan merkittävän leikkurin velallisille, Pälsi sanoo.
Voit keskustella aiheesta 20.3. klo 23 saakka.
