Ääni kimpoaa terävänä hallin rakenteista ovelle asti, kun konepajan kauimmaisessa nurkassa vasara osuu kohteeseen.
Tilanne on tyypillinen metallipajassa, jossa työstä väkisinkin tulee ääntä.
Yleinen oletus on, ettei asialle voi tehdä mitään, sanoo Työterveyslaitoksen tutkimuspäällikkö Anu Järvensivu.
– Ajatellaan, että meteli nyt vaan kuulu teolliseen työhön. Melu mielletään tavanomaiseksi piirteeksi, jonka edessä alistutaan, Järvensivu sanoo.
Melu mielletään tavanomaiseksi piirteeksi, jonka edessä alistutaan
Anu Järvensivu
Teollisuuden melun edessä antautumisesta kertonee sekin, että siinä missä esimerkiksi rakennusakustiikan ja tuulivoiman osalta melututkimus on ottanut harppauksia eteenpäin, teollisuuden melusta ei juuri ole tutkimusta tällä vuosituhannella.
Melun laatuun ja määrään on kuitenkin mahdollista vaikuttaa, todetaan tuoreessa monitieteisessä tutkimuksessa.
Työsuojelurahaston rahoittamassa tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun)kartoitettiin kahden vuoden ajan teollisuuden työpaikkojen melutasoa ja tekijöitä, jotka estävät melun torjuntaa.
Melu jäytää salakavalasti
Anu Järvensivu uskoo, että yksi syy äänekkään häiriön hiljaiseen hyväksymiseen on se, että teollisessa ympäristössä on työsuojelullisesti monia paljon näkyvämpiä uhkia.
Melu aiheuttaa harvoin tapahtumailmoituksia tai välittömiä sairauslomia.
Kuulovammat ovat kuitenkin yhä yksi yleisimmistä ammattitaudeista.
– Tapaturmat ovat tilastoitavia ja ne saadaan helpommin kiinni työsuojelutoimenpiteillä. Melu on salakavalaa eikä aiheuta suoraan kustannusvaikutuksia, Järvensivu sanoo.
Jos melutaso on työssä päivittäin 90 dB, alkaa joka kymmenennellä työntekijöistä esiintyä kuulovaurioita 10–20 vuoden jälkeen.
Tutkimuksen perusteella haitalliselle melulle altistuu päivittäin edelleen iso osa Suomen 350 000 teollisuustyöntekijästä.
Työntekijöiden päivittäiset meluannokset vaihtelivat mittauksissa 71 desibelistä 103 desibeliin, ja yli puolet ylitti arvon, jonka mukaan pitäisi ryhtyä torjuntatoimiin.
Meluntorjunta on asennekysymys
Alistuminen melun edessä johtuu myös siitä, ettei tiedetä mitä sille voisi tehdä, sanoo teollisuustekniikan erikoisasiantuntija Esa Nousiainen A-insinööreistä.
Tekniset ratkaisut ovat kehittyneet, mutta niiden tarjoaminen ei yksin riitä, asenne ratkaisee.
– Melua voi ja kannattaa torjua. Suunnittelussa on tekniikan lisäksi otettava huomioon työpaikan inhimilliset seikat, meluntorjunta on työpaikan yhteinen asia, Nousiainen sanoo.
Tutkimushaastatteluissa korostui kuulosuojainten rooli.
Huomio keskittyy meluntorjunnassa usein kuulosuojainten laatuun ja käytön valvontaan, sen sijaan että puututtaisiin melun lähteisiin tai äänten kulkuun.
Nykyisillä teknisillä menetelmillä melua voi kuitenkin vaimentaa kohdennetusti ja kustannustehokkaasti.
– Äänitasoihin voi vaikuttaa työkalu- ja työmenetelmävalinnoilla, Nousiainen muistuttaa.
Oman työn äänet usein olennaisia
Yksi tuoreessa tutkimuksessa mukana olleista neljästä yrityksestä on JTK-Powerin yksikkö Vöyrillä Pohjanmaalla.
Keskiraskaaksi itseään kuvaava konepaja valmistaa muun muassa äänenvaimentimia ja väestönsuojalaitteita.
Yrityksen työsuojeluvaltuutettu Markus Nurminen kertoo tottuneensa työn ääniin. Usein niistä on hyötyäkin.
– Metalli pitää omaa ääntään ja siitä tietää, että toimitaan oikein.
Metalli pitää omaa ääntään ja siitä tietää, että toimitaan oikein
Markus Nurminen
Melu ei ole ollut järin kuuma puheenaihe JTK-Powerin pajalla, mutta tilannetta tarkkaillaan säännöllisesti työterveydessä.
– Kuulonalenemaa on monella, mutta sitä johtuuko se työstä vai iästä, ei voi tietää, pohtii Nurminen.
Kokemukset melun häiritsevyydestä vaihtelevat tutkimuksen mukaan lähteestä riippuen.
Eniten häiritsevät toisen työstä syntyvät äänet.
Ne ovat myös heikommin ennakoitavissa kuin oman työn aiheuttama meteli. Oman työn tuottamilla äänillä on tehtävänsä, sillä ne kertovat työn sujumisesta.
Paradoksi on myös se, että häiritseväksi koettua melua hallitaan ylittämällä taustaääni vielä kovemmalla äänellä
Anu Järvensivu
Toisinaan voidaan päätyä myös tilanteeseen, jossa melutaso nousee kun jokainen pyrkii kuulemaan paremmin itselleen tärkeitä ääniä, muistuttaa Työterveyslaitoksen tutkimuspäällikkö Anu Järvensivu.
Syntyy äänimaisemien kamppailu.
– Yksi meluun liittyvä paradoksi on myös se, että häiritseväksi koettua melua hallitaan ylittämällä taustaääni vielä kovemmalla äänellä, Anu Järvensivu mainitsee.
Työkaluvalinnoilla voi vaikuttaa
JTK-Powerille mahdollisuus päästä tutkimukseen mukaan tuli sopivasti jatkumona jo tehtyihin työhyvinvointitoimiin, kertoo kehitys- ja myyntipäällikkö Jouni Hartikainen.
– Ensin laitettiin ilmanvaihto ja valaistus kuntoon ja nyt on vuorossa työympäristön melun madaltaminen, Hartikainen sanoo.
Vierailijan silmään hallissa pistävät tiuhaat sijoitetut säiliöt, jotka äkkiseltään näyttävät juustonaksuautomaateilta.
Niissä on tarjolla korvatulppia riittämiin ja tulevaisuudessa yrityksessä aiotaan puuttua myös äänenkulkuun.
Kaiunta-aikaa aiotaan vähentää akustoimalla seiniä ja kattoa.
– Lisäksi on hankittu hitsauskoneita, joissa on pienempi melu, kertoo Jouni Hartikainen.
Hartikainen uskoo, että monet yrityksessä tehdyistä havainnoista ovat helposti hyödynnettävissä muuallakin.
– Esimerkiksi se, miten paljon vasaroinnin melua saa akustiikkalevyillä laskettua, Hartikainen sanoo.
Toukokuussa 2021 alkaneessa tutkimushankkeessa olivat mukana AGCO Power, Fiskars Iittalan lasitehdas, JTK Power ja SSAB Raahen terästehdas.
Työsuojelurahaston rahoittaman tutkimuksen toteutuksesta vastasivat A-Insinöörit ja Humanistinen ammattikorkeakoulu.
Aiheesta voi keskustella torstaihin 16. maaliskuuta kello 23:een asti.