Suomessa on tehty Punkkiliven eli Turun yliopiston ja Pfizerin ylläpitämän havaintosivuston mukaan (siirryt toiseen palveluun) jo yksittäisiä punkkihavaintoja.
Sivuston mukaan tänä vuonna on tehty reilut 40 punkkihavaintoa (siirryt toiseen palveluun) muun muassa Tampereen, Turun ja Helsingin seuduilla.
Yleisesti punkit alkavat aktivoitua vasta, kun lämpötila yli viiden asteen, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkija Henna Mäkelä infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksiköstä.
Suomessa punkit levittävät borrelioosia ja TBE- eli puutiaisaivotulehdusta. Molempien tapausmäärät ovat olleet viime vuosina kasvussa, mitä selittävät useat eri muuttujat.
Myös puutiaisten määrä on lisääntynyt, mikä selittää osin myös tartuntojen kasvua.
– Ilmastonmuutoksella on todistetusti vaikutuksia paitsi tautien esiintyvyyteen myös puutiaisten levinneisyyteen, Mäkelä sanoo.
Punkit voivat levittää myös useita muita bakteereja, viruksia ja alkueläimiä, mutta niiden ilmaantuvuus on epäselvä ja niitä on tutkittu vasta vähän, kertoo HUSin sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Elisa Kortela.
Mäkelä ja Kortela puhuivat Seinäjoella järjestetyillä valtakunnallisilla infektiontorjuntapäivillä.
– Todennäköisesti mitään isoa ongelmaa tai tautikokonaisuutta ei ole, mitä ei oltaisi havaittu. Naapurimaissa joitakin harvinaisempia tauteja on diagnosoitu, mutta ei meillä Suomessa, Kortela kertoo.
Arvioiden mukaan riskialueilla noin yhdestä kahteen puutiaista sadasta voi levittää TBE-virusta. Borrelia-bakteeria kantaa karkeasti arvioiden noin joka viides puutiainen, paikoitellen jopa useampi.
Tauteja kuitenkin tunnutaan pelkäävän Suomessa toisinaan liikaakin, vaikka riski sairastua on pieni, arvioivat tautiasiantuntijat Henna Mäkelä ja Elisa Kortela.
Suojautuminen tärkeintä
Suomessa puutiaisaivotulehdusta todetaan vuosittain noin 70–148 tapausta, borrelioositapauksia arviolta 6 000–9 000.
Suurin osa sairastaa puutiaisaivotulehduksen kuitenkin oireettomana, vaikka vakavan taudinkin riski on olemassa. Varsinkin ikääntyneillä puutiaisaivotulehdus voi olla vakava.
Tärkeintä on kuitenkin suojautua luonnossa liikkuessa oikeanlaisella vaatetuksella ja mahdollisilla punkkikarkotteilla.
– Myös punkkisyyni ja kiinnittyneiden puutiaisten nopea poistaminen pitää muistaa tehdä jälkikäteen, sillä näin voidaan ehkäistä borrelioositartuntaa. Ehkäisy on tässä kaikista tärkein asia, HUSin erikoislääkäri Elisa Kortela muistuttaa.
Puutiaisaivotulehdukseen on olemassa TBE-rokote, joka ehkäisee tartuntaa, mutta ei estä esimerkiksi borrelioosia tai sitä, voiko punkki tarttua ihoon kiinni.
On hirvittävän tärkeää muistaa, että punkeilta suojaudutaan edelleen rokotteen jälkeenkin.
Henna Mäkelä, tutkija, THL
THL:n tutkija Henna Mäkelä kertoo, että rokotteeseen liittyy vielä vääriä käsityksiä.
Vaikka termi on yleisesti käytettynä punkkirokote, TBE-rokote suojaa pelkästään TBE:ltä, ei borrelioosilta, eikä se myöskään estä punkkeja tarttumasta ihoon.
– Punkkisyynistä ei välttämättä enää huolehdita rokotteen jälkeen, vaikka borrelioosi on paljon yleisempi tauti kuin puutiaisaivotulehdus. On hirvittävän tärkeää muistaa, että punkeilta suojaudutaan edelleen rokotteen jälkeenkin, Mäkelä sanoo.
Borrelioosiin ei ole olemassa rokotetta, mutta sitä voidaan hoitaa antibiootein.
– Borrelioosirokote on parhaillaan tutkimusvaiheessa, sitä testataan jo Suomessakin. Kestää kuitenkin vielä pitkään, ennen kuin se saadaan markkinoille, Elisa Kortela lisää.
Pelkäämmekö liikaakin?
THL:n tutkija Henna Mäkelä arvelee, että suomalaisilla on vielä muitakin virhekäsityksiä liittyen punkkeihin ja niihin liittyviin tauteihin.
THL teki pari vuotta sitten kyselytutkimuksen, jossa tutkittiin tietoja, asenteita ja käyttäytymistä esimerkiksi puutiaisvälitteisiä tauteja kohtaan.
– Kysyimme muun muassa, että millainen TBE:n riski on riskialueilla, ja suurin osa vastanneista arvioi sen olevan kymmenkertainen verrattuna todelliseen.
Mäkelän mukaan myös taudit ja niihin liittyvät oireet menevät välillä sekaisin. Esimerkiksi rengasmainen ihottuma liittyy borrelioosiin, ei puutiaisaivotulehdukseen.
Yleinen ohje onkin, että erityisen varovainen TBE:n osalta kannattaa olla silloin, kun oleilee tai asuu TBE-riskialueilla (siirryt toiseen palveluun). Silloinkin oikeanlainen suojautuminen tuo turvaa.
Liiallisia pelkoja punkkien levittämiä tauteja kohtaan voi syntyä Henna Mäkelän mukaan esimerkiksi median takia.
– Mediassa puhutaan ja otsikoidaan näistä taudeista tosi voimakkaasti ja ehkä hieman sorrutaan lietsomaan pelkoa tauteja kohtaan, Mäkelä sanoo.
Mäkelän mukaan pelkotilat voivat rajoittaa tai jopa estää joidenkin ihmisten liikkumista luonnossa.
– Itse näen, että ulkoilun terveyshyödyt ovat suuremmat kuin olemassa olevat riskit sairastua.
Aiheesta voi keskustella sunnuntaihin 19. maaliskuuta kello 23 asti.