Juho Rissanen syntyi vuonna 1873 oloihin, joista ei yleensä noustu Suomen kuvataiteen kultakauden arvostetuksi taiteilijaksi.
Kun Rissanen oli pieni poika, hän eli äärimmäisessä köyhyydessä. Piian ja sekatyömiehen vanhin lapsi ei päässyt lapsena kouluun, vaikka vanhemmat olivat häntä sinne laittamassa.
Ensin hän runnoi pahasti jalkansa, sen jälkeen sairastui isorokkoon, poltti vaarallisesti selkänsä, lähes hukkui ja lopullisesti kouluhaaveet jäivät isän kuoltua Rissasen ollessa 10-vuotias. Juhon täytyi siirtyä perheen elättäjäksi.
Kuopiossa 150 vuotta sitten syntyneestä Rissasesta nostetaan merkkivuonna esiin nimenomaan hänen persoonansa ja uskomaton tarinansa.
Luvassa on kaksi näyttelyä ja näytelmän kantaesitys tulevana syksynä. Tämän lisäksi teemana on Rissasen kansainvälisyys. Hän eli yli puolet elämästään Suomen ulkopuolella.
Taidemuseo saa edelleen yhteydenottoja
Juho Rissasesta on materiaalia mistä ammentaa. Esimerkiksi Kuopion taidemuseolla on kokoelmissaan lähes 500 Rissasen teosta, luonnosta ja piirustusta. Tämän lisäksi museon hallussa on mittava määrä arkistomateriaalia kuten kirjeitä ja valokuvia.
– Aina on jotain uutta tarjottavaa. Meille tulee jatkuvasti yhteydenottoja Juho Rissaseen liittyen ja kokoelmat ovat karttuneet maailmanlaajuisesti, Kuopion taidemuseon intendentti Marja Louni kertoo.
Viimeisin yhteydenotto museolle tuli Tanskasta, jossa Rissanen asui parisen vuotta vuodesta 1918 lähtien. Kyseessä on kokoelma kirjeitä, joita käännetään parhaillaan.
– Kääntäjä kertoi, että ne on kirjoitettu rallitanskaksi, Louni kertoo.
Rissanen omaksui nopeasti uusia kieliä, mutta puhui niitä omalla savon murteen aksentilla.
Iloinen persoona ja maaninen terveysintoilija
Louni luettelee Juho Rissasen olleen lupsakka savolainen, iloinen persoona ja hauska ihminen, jolla oli kaikenlaisia mielenkiintoisia fiksaatioita. Rissanen oli tunnetusti terveysintoilija, joka toivoi elävänsä näihin päiviin saakka 150-vuotiaaksi.
– Terveysohjeita häneltä voi saada tähänkin päivään. Ulkoilmassa oleilu ja voimistelu mahdollisimman vähissä vaatteissa oli yksi tapa pidentää ikää, Louni kertoo.
Taidekasvattaja Tiina Kekäläinen sanoo Rissasen olleen suorastaan luulosairas. Hän oli bakteerikammoinen ja käytti monenlaisia osin taikauskoisiakin rohtoja ennaltaehkäisemään tauteja.
Kekäläinen kertoo Rissasen henkilääkärin ja hyvän ystävän Kaarlo Taskisen todenneen aikoinaan taiteilijan pysyvän hengissä vain hyvän terveytensä ansiosta.
– Lapsuuden kokemus neljän nuoremman sisaruksen kuolemasta alle kouluikäisinä vaikutti Rissaseen näin, Kekäläinen kertoo.
Kekäläinen on kirjoittanut Rissasesta myös kaksi kirjaa, joista toista, Juho Rissanen, sisulla ja sitkeydellä, käytetään lähteenä tässä jutussa.
– Minulle hän on tärkeä ihmisenä ja esimerkkinä siitä, kuinka voi olla ylpeä savolaisuudestaan ja olla silti maailmanmatkaaja ja kosmopoliitti, hän sanoo.
Nykyihmiselle Rissanen on puolestaan esimerkki siitä, etteivät lähtökohdat aina määritä ihmisen tulevaisuutta
– Voit katkaista sukupolvien kurjuuden, alkoholiongelmat ja lukutaidottomuuden ponnistelemalla haaveisiin, joita sinulla on, Kekäläinen kuvaa Rissasta.
Riita työnantajan kanssa oli viimeinen niitti
Ennen lähtöään Kuopiosta maailmalle Rissanen ehti tehdä monia hanttihommia aina lampunsytyttäjän apulaisesta telefoonikonttorin asiapojaksi.
Tie taideopintoihin oli pitkä, mutta ensimmäinen askel oli pääsy 15-vuotiaana maalarimestarin oppipojaksi. Samaan aikaan Rissanen pystyi opiskelemaan käsityöläisten iltakoulussa, jossa hän sai ensimmäistä kertaa opetusta piirustuksesta.
Riitauduttuaan mestarin kanssa hän päätti lähteä eteläisempään Suomeen. Viimeiseksi palkaksi saatu viiden markan seteli ei kantanut kauas. Osan rahasta Rissanen käytti junalippuun, jolla pääsi 50 kilometrin päähän Suonenjoelle. Sen jälkeen hän jatkoi matkaa toisen maalarin kanssa jalan.
Länsirannikon kautta Rissanen päätyi Helsinkiin. Pääkaupungissa hän pääsi puolestaan koristemaalarimestarin oppipojaksi. Samalla hänen tietonsa ja ymmärryksensä taiteesta kasvoi. Rissasen lahjakkuus huomattiin ja vihdoin hänelle avautui mahdollisuus aloittaa taideopinnot.
Loppu on kuvataiteen historiaa. Rissanen jatkoi opintojaan ja piti näyttelyitä Euroopassa. Ensimmäisen merkittävän saavutuksen, pronssimitalin, hän sai vuonna 1900 Pariisin maailmannäyttelyssä.
Kirjailija Antti Heikkisen käsikirjoittama näytelmä kertoo sen jälkeisestä ajasta Nilsiässä.
Maailmalle Rissasta veti lämpimämmän ilmaston lisäksi ahdistus sodasta. Ei ollut sattumaa, että hän lähti Tanskaan juuri vuonna 1918. Kokemukset sisällissodasta ahdistivat häntä.
Viimeisen kerran hän muutti Suomesta Yhdysvaltoihin toisen maailmansodan alettua vuonna 1939.
Rissanen kuoli Miamissa vuonna 1950.
Ylen Elävästä arkistosta löytyy video Juho Rissasen muistonäyttelystä Helsingin Taidehallissa.
Voit kommentoida juttua sunnuntai-iltaan 19.3. kello 23:een saakka.
