ANKARA – En voinut itkeä, kun sisarukseni ja äitini itkivät suruunsa. Minun oli pakko olla se vahva perheenjäsen. Isä oli vankilassa, pankkitilit oli jäädytetty, automme oli takavarikoitu ja meidät käskettiin ulos kodistamme.
Asianajaja Nalan Dilara Uğur muistelee Ankaran-toimistossaan kuinka hänen elämänsä mullistui kertaheitolla heinäkuussa 2016.
Ilmiötä kutsutaan Turkissa ”kansalaiskuolemaksi”, kun kansalaisoikeudet katoavat silmänräpäyksessä.
Turkissa oli alkanut massiivinen pidätysten ja puhdistusten aalto perjantaina 15. heinäkuuta 2016 tehdyn vallankaappausyrityksen jälkeen.
– Aikaisin lauantaiaamuna julkisuuteen tuli lista pidätettävistä. Myös Hüsamettin-isäni oli listalla, Nalan Dilara Uğur kertoo.
Hüsamettin Uğur oli Turkin korkeimman tuomari. Nyt hän on yksi Turkin yli 300 000 vangista.
Poliisit veivät isän perheen kodista Ankarassa 18. heinäkuuta 2016.
Hüsamettin Uğur oli ajautunut vaikeuksiin työpaikallaan ja oli muun muassa osallistunut lehdistötilaisuuteen, jossa vastustettiin korkeimman oikeuden uudelleen organisoimista. Vastustajat epäilivät, että muutoksen tavoitteena oli saada tuomareiksi hallituksen kannattajia.
Nalan Dilara Uğur näki isänsä viimeisen kerran vapaalla jalalla pari päivää ennen vallankaappausyritystä, lehdistötilaisuuden jälkeen.
– Olin lähdössä Istanbuliin ja isä vei minut linja-autoasemalle. Sanoin kiusallani, että hän joutuu vielä vankilaan - mutta en voinut kuvitella, että siinä todella kävisi näin.
Kuuntele Maailmanpolitiikan arkipäivää-ohjelma Turkin demokratian tilasta. (Ohjelma marraskuulta 2022)
Perhe myi omaisuuttaan selvitäkseen
Nalan Dilara Uğur oli elänyt turvallista elämää ja päätyi opiskelemaan lakia Istanbuliin. Hän vietti lähes koko lapsuutensa kahdella oikeusministeriön työntekijöille tarkoitetulla asuinalueella.
– Ihmisten asenne meihin muuttui täysin, kun isä pidätettiin. Lapsuuden ystäväni välttelivät minua, ja kun kohtasimme he menivät toiselle puolelle katua.
Ensimmäiset kuukaudet olivat vaikeita. Perhe muutti yhteiseen vuokra-asuntoon säästääkseen rahaa.
– Yritimme saada kasaan rahaa, kun pankkitilit oli jäädytetty. Myimme muun muassa säästöksi ostettua kultaa ja koruja, Nalan Dilara Uğur kertoo.
Hüsamettiin Uğur tuomittiin lopulta yli 10 vuoden vankeuteen jäsenyydestä FETÖ:ssä, joka virallisen Turkin mukaan on maanpaossa asuvan imaami Fethullah Gülenin perustama terrorijärjestö.
Gülen toimi ensin yhdessä Turkin nykyisen presidentin Recep Tayyip Erdoğanin kanssa. Miehet kuitenkin riitaantuivat ja alkoi raju valtataistelu.
Vuoden 2016 vallankaappausyrityksestä on syytetty Gülenin seuraajia.
Viime vuonna asianajajaksi valmistunut Nalan Dilara Uğur kiistää, että hänen isällään olisi ollut mitään tekemistä ”FETÖ:n” ja vallankaappausyrityksen kanssa.
Nalan Dilara Uğurin mielestä hänen isänsä kohtalon sinetöi korkeimpaan oikeuteen tullut iso verojuttu. Tuomareille kerrottiin minkälaista tuomiota toivottiin. Hüsamettin Uğur vastusti ylhäältä määrättyä ratkaisua.
Juttu liittyi Erdoğanin hallinnon yritykseen pistää kuriin iso mediatalo määräämällä sille massiiviset jälkiverot.
Vankeja saatetaan kohdella vihollisina
26-vuotias Nalan Dilara Uğur on erikoisessa tilanteessa. Hän on nuori juristi ja hänellä on asiakkaana oma isänsä - entinen korkeimman oikeuden tuomari.
– Hän on kyllä hyvin vaativa asiakas.
Iso työ on viedä eteenpäin valituksia siitä, mitä isälle ja muille vangeille tapahtuu vankilassa.
Turkin vankilaoloja arvostelevat sanovat, että osaa vangeista pidetään vihollisina ja he saavat sen mukaista kohtelua.
Nalan Dilara Uğurin isä on saanut osakseen viholliskohtelua muun muassa helmikuussa 2020, kun hän oli pahamaineisessa Kırıkkalen vankilassa.
– Yhtenä päivänä hänet kutsuttiin ylivartijan huoneeseen. Vankiloissa tila tunnetaan kidutushuoneena, koska siellä ei ole kameraa.
Ylivartija vaati kerta toisensa jälkeen Hüsamettin Uğuria kertomaan ääneen mistä hänet on tuomittu. Tämä on yksi tapa nöyryyttää vankeja.
– Isäni sanoi, että kaikki löytyy asiakirjoista, miksi hänen pitäisi sitä toistaa. Lopulta vartija tarttui isääni kasvoista kiinni. Sitten seurasi puoli tuntia kestänyt pahoinpitely, kertoo Nalan Dilara Uğur.
Kaltoinkohtelu jatkui myös sen jälkeen, kun Hüsamettin Uğur siirrettiin toiseen vankilaan Afyonin kaupunkiin.
Nalan Dilara Uğur uskoo, että hänen isäänsä kohdellaan huonosti, koska hän valittaa vankiloiden ihmisoikeusrikkomuksista. Yksi huomiota herättänyt tapaus koski tuberkuloosia sairastavaa vankia, jota lyötiin useita kertoja.
Vanki kuoli vankilassa elokuussa 2022. Virallinen tutkinta ei löytänyt virheitä vangin kohtelussa.
Vakavasti sairaat vangit jätetään ilman hoitoa
– Sairaat vangit ovat iso ongelma. Vangit jäävät joko vaille kunnollista hoitoa tai saavat sitä aivan liian myöhään, kertoo Turkin parlamentin jäsen Ömer Faruk Gergerlioğlu, joka on nostanut esiin Turkin vankiloiden ongelmat.
Kirjeet ovat muutaman gramman painoisia. Kun lukee mitä vangeille on tehty, tuntuu kuin paperit painaisivat tonneja.
Ömer Faruk Gergerlioğlu, Turkin parlamentin jäsen
Kurdimielistä HDP-puoluetta edustavan Gergerlioğlun nimi on tuttu vangeille ja hänen työpöydällään parlamentissa on kasapäin vankiloista tulleita kirjeitä.
– Kirjeet ovat muutaman gramman painoisia. Kun lukee mitä vangeille on tehty, tuntuu kuin paperit painaisivat tonneja, Gergerlioğlu huokailee.
Hän on lääkäri ja lukee kertomuksia siitä, miten muun muassa syöpää sairastavia vankeja jätetään heitteille. Gergerlioğlun mielestä olot turkkilaisissa vankiloissa ovat nyt pahemmat kuin Venäjällä.
– Viime vuonna ainakin 35 vankia teki itsemurhan ja 40 vankia kuoli sairauksiin.
”Vankien valituskirjeitä takavarikoidaan”
Vankikirjeissä kerrotaan väkivallasta ja mielivaltaisesta kohtelusta. Vankien ulkoilua tai tapaamisaikoja omaisten kanssa saatetaan rajoittaa
Ömer Faruk Gergerlioğlu huomaa myös, että kirjeitä takavarikoidaan, koska vangit saattavat viitata aiempiin kirjeisiinsä, jotka eivät ole tulleet perille.
Gergerlioğlu kysyy uudestaan ja uudestaan oikeusministeriöltä ihmisoikeusloukkauksista, mutta vakiovastaus on, että ongelmia ei ole. Ministeriön tulkinnan mukaan kaltoinkohtelua ei hyväksytä ja ”perusteettomilla syytöksillä” halutaan vain heikentää luottamusta vankilalaitokseen.
Turkin vankiloissa on tungos ja kymmeniä tuhansia vankeja ylipaikoilla. Rakenteilla onkin lähes 40 uutta vankilaa.
Vankimäärä kasvaa muun muassa siksi, että vankiloissa on ihmisiä, jotka monissa maissa eivät päätyisi sinne alkuunkaan. Esimerkiksi presidentin kunnian loukkaamisesta langetettiin pelkästään vuonna 2021 yli tuhat vankeusrangaistusta.
Twitter-viestistä saattaa seurata yöllinen ratsia
Gergerlioğun mielestä sananvapauden tila Turkissa on pahin vuosisataan.
– Hallintoa arvostelevasta Twitter-viestistä voi seurata, että poliisit potkivat oven hajalle aikaisin aamulla ja vievät mukanaan, Gergerlioğlu sanoo.
Myös Gergerlioğlu tietää, että vankeja saatetaan kohdella kuin vihollista, ja se voi näkyä jopa sairaiden vankien kaltoinkohteluna.
Hänen mukaansa vihollisina kohdellaan erityisesti kahta ryhmää, eli Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n tukemisesta ja Gülen-yhteyksistä tuomittuja.
Hüsamettin Uğurin tapaus on tuttu myös Gegerlioğlulle.
– Kyseessä on entinen korkeimman oikeuden tuomari, joka tuntee lain ja hänet hakataan vankilassa. Ajattele miten tavallisia, köyhiä ja tuntemattomia vankeja kohdellaan, Gergerlioğlu sanoo.