Viisi miljoonaa kiloa kalaa fileiksi ja kohti kaupan tiskejä. Varkautelainen Finnforel on noin vuoden ajan tutkinut mahdollisuutta perustaa jättimäinen kalankasvatuslaitos ja -jalostamo Jämsään entisen Kaipolan tehtaan paperikonesali 4:ään.
– Etsimme paikkoja, joissa on toimiva infrastruktuuri. Kaipolassa on hyvä vedenotto entisen paperitehtaan jäljiltä ja valtakunnallinen sähköverkko tulee pihaan. Lisäksi on valmis rakennus ja rautatieyhteys, mikä ratkaisisi logistiikan, sanoo Finnforel Technologies -johtaja Tommi Mäkinen.
Yrityksen mukaan kyseessä olisi arviolta useiden kymmenien miljoonien eurojen investointi, joka voisi tuoda jopa 50 työpaikkaa tuotantolaitoksen automaation määrästä riippuen.
Yhteisvaikutukset ympäristöön pohdituttavat
Keski-Suomen ely-keskus tiedotti tiistaina, että se vaatii tuotantolaitoksesta ympäristövaikutusten arvioinnin (yva). Ely-keskuksen mukaan arviointi tarvitaan, koska laitos on mittava, se olisi tulossa pitkäaikaiseen käyttöön ja sillä voidaan arvioida olevan vaikutuksia Päijänteen vesistöön.
– Se asettuu Päijänteen rantaan ja silloin vesistöpäästöt ovat tärkeä asia. Päijänne on myös merkittävä virkistyskäyttökohde, jolloin vesistövaikutukset voivat tuntua isollekin joukolle ihmisiä, sanoo limnologi Arja Koistinen Keski-Suomen ely-keskuksesta.
Finnforelin Tommi Mäkinen sanoo, että yva-prosessin mahdollisuus oli tiedossa. Silti mittava investointi asettuu nyt uuteen harkintaan. Erityisesti harkittavana on, sopiiko aiotun kokoluokan laitos Kaipolan alueelle muun siellä jo olevan toiminnan yhteyteen.
Arja Koistinen huomauttaa, että ympäristövaikutuksia tarkastellaan yhteismitallisesti alueella jo olevan toiminnan kanssa.
Kaipolan tehdasalueella toimii jo koeluvalla Kaipola Recycling -kiertotalousyritys (Yle Uutiset), jonka toiminnan ympäristövaikutukset vaikuttavat siihen, mitä Finnforelilta sallitaan.
– Meidän on sopeutettava oman toimintamme ympäristövaikutukset yhteen alueella jo olevan toiminnan kanssa, Tommi Mäkinen tiivistää.
Finnforelin tuottama kirjolohi myydään kuluttajille Saimaan tuore -tuotemerkin alla. Lisäksi fileistä ylijäävästä kalasta tuotetaan muita kalatuotteita ihmisravinnoksi. Ihmisille kelpaamattomat osat jalostetaan lemmikkien ravinnoksi.
Isoin kiertovesiviljelylaitos Suomessa
Suunnitellussa laitoksessa voitaisiin tuottaa kirjolohta kiertovesiviljelytekniikalla jopa viisi miljoonaa kiloa vuodessa. Sen lisäksi tuotantolaitoksessa pidettäisiin yllä emokalareserviä ja jalostettaisiin kalat lopputuotteeksi omalla kalankäsittelylaitoksella. Laitos olisi yrityksen suurin Suomessa.
Finnforel on parhaillaan uudistamassa Varkauden tuotantolaitostaan kymmenillä miljoonilla euroilla (Yle Uutiset).
Yritys keskustelee ympäristöluvasta vastaavan Aluehallintoviranomaisen kanssa lähiviikkoina.
– Varkaudessa yva-menettelyyn ei menty. Nyt näitä alueen yhteisvaikutuksia ei ollut ehkä etukäteen punnittu tarpeeksi. Tarkastelemme asiaa uudelleen, mutta päätöksiä ei ole vielä tehty. Lisäkustannuksia lisäselvittäminen toki ainakin tarkoittaa, Mäkinen sanoo.
Mäkisen mukaan yritys on minimoinut tuotannon ympäristöhaitat. Suurin vaikutus tulee vesistöön johdettavista poistovesistä. Kuormitus alapuoliseen vesistöön eli Päijänteeseen on pääosin liuennutta typpeä ja pienemmässä määrin fosforia.
Vuonna 2020 lopettaneen UPM:n paperitehtaan ravinnekuormitus oli yrityksen hankesuunnitelmaan kirjatun perusteella typen osalta suurempi mutta fosforin osalta Finnforelin aikeita pienempi.
– Poistovedestä pystymme puhdistamaan typestä 85 prosenttia ja fosforista 90 prosenttia. Meillä ei ole piippuja, eikä sisällä tapahtuvasta kalankasvatuksesta synny hajuhaittoja, Mäkinen sanoo.
Hänen mukaansa poistovesistä halutaan jatkossa saada ravinteet talteen vielä tehokkaammin, ja jopa hyödyntää niitä kiertolannoitteissa, levän kasvatuksessa ja hyönteisravintona.
Myös kansainväliset investoinnit vireillä
Tommi Mäkisen mukaan Finnforel pyrkii kansainvälisille markkinoille ja selvityksessä on tuotantolaitoksen perustamisen mahdollisuus myös esimerkiksi Iso-Britanniaan ja Persianlahdelle.
– Esisuunnittelu on käynnissä kahdessa kohteessa maailmalla ja lisäksi kahta kohdetta tutkitaan, Mäkinen sanoo.
Yrityksen mukaan Jämsän tuotantolaitos kasvattaisi sen kirjolohentuotannon jopa 8 miljoonaan kiloon vuodessa. Suomessa kirjolohta tuotettiin vuonna 2021 13,5 miljoonaa kiloa (siirryt toiseen palveluun) (Luonnonvarakeskus).
Tuoretuotteena kalan vienti onnistuisi Finnforelin suunnitelmissa helpoimmin Suomesta Ruotsiin. Muualle kalafilettä viedään jo nytkin pakastettuna.
Edit. Uutista päivitetty 17.3. klo 5.53. Tarkennettu kirjolohen markkinan suuruutta Luonnonvarakeskuksen tiedolla kirjolohituotannosta Suomessa.
