Keski-Euroopan ilmatilassa yhä harvempi lento saapuu tai lähtee enää ajallaan.
Euroopan lennonjohtopalveluita kehittävän Eurocontrolin mukaan loppuvuodesta 2022 lentojen keskimääräiset viiveet venyivät jo 23 minuuttiin ja vain 64 prosenttia lennoista saapui lähes aikataulun mukaisesti määränpäähän.
Viivästymiset maksoivat pelkästään lentoyhtiöille 800 miljoonaa euroa pidentyvinä lentoaikoina, jatkolennoilta myöhästymisinä, ja lisääntyvinä päästöinä.
– Suuremmat solmukentät, joista on jatkolentoja, ovat enemmän alttiita myöhästymisille, sanoo Ryanairin saksankielisen Euroopan ja Pohjoismaiden maajohtaja Annika Ledeboer.
Ensi kesänä lentoliikenteen ennakoidaan ruuhkautuvan viime vuotta enemmän, vaikka lentoliikenne ei ole vielä palautunut pandemiaa edeltäväksi. Yksi syy ruuhkiin on Ukrainan sodan takia lähes kolminkertaistunut sotilaslentojen määrä ja niihin liittyvät ilmatilavaraukset.
– Siviililiikenne kiertää nämä alueet päivittäisessä toiminnassa. Siitä aiheutuu tietysti polttoaineen kulutusta ja CO2-päästöjen lisääntymistä, sanoo Suomessa lennonvarmistuspalveluita tarjovan Fintraffic Lennonvarmistus oy:n toimitusjohtaja Raine Luojus.
Natolle on avattu ilmatilaan käytäviä, jotka mahdollistavat operatiiviset lennot Keski-Euroopassa sijaitsevien sotilaslentokenttien ja Naton itäisten maiden tukikohtien välillä. Myös uusien F-35-hävittäjien käyttöönotossa tarvitaan laajempia harjoitusalueita.
Satoja lennonjohtajia puuttuu Euroopan lennonjohdoista
Lentoasemien ongelmien ohella liikennettä ruuhkauttaa kasvava pula lennonjohtajista. Koronapandemian aikana lennonvarmistuspalveluita tarjovat yritykset vähensivät henkilökuntaa, ja liikenteen palautuessa Euroopassa on jopa 700 lennonjohtajan vajaus.
Heidän kouluttamisensa kestää kahdesta kolmeen vuotta.
Eniten liikennettä joudutaan rajoittamaan Ranskan ja Belgian ilmatilassa. Yksi Euroopan vilkkaimmista aluelennonjohdoista toimii Saksan Karlsruhessa. Sieltä hallinnoidaan Keski- ja Itä-Saksan yli tapahtuvaa lentoliikennettä.
Karlsruhen UAC on kärsinyt loppuvuodesta 2022 alkaen pahenevista viivästyksistä, jotka johtuvat lisääntyvästä sotilasliikenteestä ja lentoyhtiöiden reittimuutoksista, kun lentoja siirretään kauemmas Ukrainan ilmatilasta.
Virtuaalinen aluelennonjohto Suomeen ja Viroon
Eurocontrollissa etsitään uudenlaisia tapoja purkaa lennonjohtojen kuormitusta. Suomen ja Viron aluelennonjohtojen välillä on alkamassa yhteistyö, josta toivotaan mallia myös Keski-Euroopan ruuhkaisiin lennonjohtoihin.
– Meidän lennonjohtajat täällä Vantaalla voisivat antaa palvelua Viron ilmatilassa tai Viron lennonjohtaja voisi antaa palvelua Suomen ilmatilassa, sanoo Raine Luojus.
Suunnitteilla on virtuaalinen aluelennonjohto, joka toimisi sekä Tallinnassa että Vantaalla. Virolaisten apua tarvittaisiin erityisesti Helsinki-Vantaan ruuhkatunteina, jolloin samanaikaisesti saapuu runsaasti lentoja kotimaan lentoasemien lisäksi Euroopan kentiltä.
Yhteistyö tuo myös merkittäviä säästöjä.
– Olemme saavuttaneet miljoonien eurojen säästöt, kun olemme tehneet Viron palveluntarjoajan kanssa lennonjohtojärjestelmien yhteishankintoja, laskee Luojus.
Samanlaiset lennonjohtojärjestelmät ovat myös edellytys virtuaalisen aluelennonjohdon perustamiselle.
Viron ja Suomen yhteinen virtuaalinen aluelennonjohto voi aloittaa toimintansa ensi vuoden alkupuolella, mikäli sotilaslentoja voidaan alkaa näyttää molempien maiden lennonjohtojärjestelmissä. Nato-jäsenyys vauhdittanee päätöstä tilannekuvan avaamisesta.