Business Analytics, Creative Sustainability, International Design Business Management.
Nämä ovat esimerkkejä Aalto-yliopiston kauppatieteiden maisteriohjelmista. Tarjontaa on runsaasti – englanniksi.
Suomeksi kauppatieteiden opiskelijalle on tarjolla yksi maisteriohjelma: yritysjuridiikka.
Vastaavaa niukkuutta on tarjolla myös tekniikan alalla.
Aalto-yliopisto on itsepintaisesti pitänyt kiinni englanninkielisistä koulutusohjelmistaan, vaikka asiasta on kanneltu oikeuskanslerille jo kahdesti.
Vuonna 2013 apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen totesi päätöksessään, että englanninkielisen opetuksen osuus Aalto-yliopistossa on huomattava.
Apulaisoikeuskansleri katsoi, että yliopiston toiminta ei siten ollut perustuslain eikä yliopistolain mukainen. Hän pyysi jo tuolloin yliopistoa kertomaan, mihin toimenpiteisiin asian parantamiseksi oli ryhdytty.
Englannin ylivalta on myös poikinut uuden kantelun oikeuskanslerille loppuvuodesta 2021. Sen käsittely on yhä kesken.
Kauppatieteissä vain viisi prosenttia maisterivaiheen kursseista on suomeksi
Ensimmäisestä kantelusta oikeuskanslerille on kulunut jo kymmenen vuotta, mutta merkittävää muutosta yliopiston kielilinjauksiin ei ole tullut.
Aalto-yliopiston mukaan voimassa on yhä linjaus, jossa kandidaattikoulutus on pääosin kotimaisilla kielillä ja maisterikoulutus pääosin englanniksi.
Opetuksesta vastaava vararehtori Petri Suomala pitää englannin kieltä perusteltuna, sillä koulutus voi johtaa kansainväliseen työuraan tai työskentelyyn kansainvälisessä yrityksessä Suomessa.
– Kokemukseni mukaan suomalaiset nuoret osaavat englantia varsin hyvin.
Yliopistolaki ei kuitenkaan testaa nuorten kielitaitoa, vaan takaa mahdollisuuden opiskella kansalliskielillä eli suomeksi tai ruotsiksi.
Aalto-yliopistossa tekniikan ja tieteiden aloilla opetus- ja tutkintokielet ovat yliopistolain mukaan suomi ja ruotsi. Kauppatieteissä opetus- ja tutkintokieli on suomi.
Aalto-yliopisto voi päättää lisäksi muun kielen käyttämisestä opetus- ja tutkintokielenä ja opintosuorituksissa. Yliopisto on lisännyt englannin kaikille aloille.
Seuraus näkyy siinä, että yliopiston oman selvityksen mukaan esimerkiksi kauppatieteellisen alan maisterivaiheen kurssitarjonnasta hieman yli viisi prosenttia opetetaan suomeksi.
Tekniikan alalla maisterivaiheen kurssitarjonnasta kymmenen prosenttia on suomenkielistä.
Ruotsiksi fysiikkaa opetetaan videotallenteilla
Osaa opiskelijoista tilanne kismittää.
Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan viestinnän ja vaikuttamisen päällikkö Nea Baarman sanoo aika ajoin kuulevansa, että opiskelijoilla on ongelmia kielipolitiikan suhteen.
Osa opiskelijoista haluaisi opiskella omalla äidinkielellään suomalaisessa yliopistossa. Toisilla taas saattaa olla riittämätön kielitaito opiskella englanniksi.
Viime vuonna ylioppilaskunta joutui ottamaan kantaa fysiikan ruotsinkielisen opetuksen heikentämiseen.
Fysiikan peruskursseilla ruotsiksi opiskelevat joutuivat katsomaan luentoja videotallenteina, sillä ruotsinkielisiä opettajia ei ollut riittävästi.
– Asiaan ei ole tullut muutosta kannanoton jälkeen, Baarman kertoo.
Tuorein, vielä käsittelyssä oleva kantelu koskee erityisesti rahoituksen opintoja, joita ei maisterivaiheessa ole tarjolla suomen tai ruotsin kielellä.
Kantelun mukaan myöskään alemman tason eli rahoituksen kandidaatin tutkinnon opintoja ei enää tarjota pääasiassa suomeksi ja ruotsiksi.
Tämän perusteella kotimaisten kielten asema ei ole enää keskeinen, kantelussa todetaan.
OKM: Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä kolminkertaistettava
Kielikysymyksessä on kyse tasapainottelusta, vararehtori Petri Suomala sanoo.
Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on koulutusselonteossaan linjannut, että korkeakoulujen pitää lisätä ulkomaalaisten opiskelijoiden ja tutkijoiden rekrytointia suomalaisiin korkeakouluihin.
Linjauksen mukaan vuosittainen uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä kasvaa nykyisestä kolminkertaiseksi, viiteentoistatuhanteen, vuoteen 2030 mennessä.
– Se taas osaltaan lisää painetta englanninkielisen koulutuksen suuntaan, jotta voimme täyttää annetun tehtävän, Suomala sanoo.
Ministeriön listaama tavoite on, että tutkinnon suorittaneista ulkomaalaisista opiskelijoista 75 prosenttia työllistyy suomalaisille työmarkkinoille.
Suomalan mukaan kansainvälisyyspyrkimykset eivät kuitenkaan aja yliopistolain yli, joka takaa opiskelun myös kansalliskielillä.
– On selvää, että sanasto ja kyky toimia ammatillisesti myös suomeksi ja ruotsiksi on tärkeää.
Suomen- ja ruotsinkielisten opiskelijoiden kannalta kyse on yhdenvertaisuuden toteutumisesta.
Kansalliskielten asema korkeakouluopetuksessa joutui tammikuussa vielä uuteen syyniin, kun tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen (kesk.) asetti professori, kielitieteilijä Janne Saarikiven selvittämään asiaa.
Ministeri Honkosen uhkakuva on, että pahimmillaan suomen kieli muuttuu ”kyökkikieleksi” tieteen, tutkimuksen ja ajattelun kielestä.
Nyt selvitys on valmistunut. Selvityshenkilö esittelee loppuraportin sisältöä ja suosituksia ministerille tänään maanantaina.
Kuuntele: Hallitsevatko ääripäät keskustelua englannin kielen käytön laajenemisesta Suomessa? Miten teknologia kytkeytyy kielipolitiikkaan? Juuso Pekkinen haastattelee kielipolitiikan koordinaattori Matti Räsästä Kotimaisten kielten keskuksesta.
Millaisia ajatuksia aihe herättää? Voit keskustella aiheesta tiistaihin 21.3. kello 23:een asti.