Siivoojien ja kiinteistöhoitajien lakko jatkuu lauantaiyöhön, mutta lakon loppumista odotellessa kiinteistön omistajien täytyy hoitaa lumien tiputtelut katolta turvallisesti ja hiekoittaa pihat. Isännöintiliitosta ehdotetaan taloyhtiöiden hallituksille talkootöitä, mutta isommissa kiinteistöissä tämä ei välttämättä ole mahdollista.
Kevättalven sää vaatii talvikunnossapitoa ja lakon takia kiinteistöhuolto voi jäädä puuttumaan.
— Jos talvikunnossapitoa ei hoideta asianmukaisesti, se nostaa loukkaantumisriskiä ja samalla riskiä korvausvelvollisuudesta, esimerkiksi jos hiekoitus jää liukkaalla kelillä tekemättä, Isännöintiliiton johtava lakiasiantuntija Jenni Valkama avaa kiinteistönomistajien oikeudellisia riskejä.
Muita riskin paikkoja ovat katolta putoavat lumet tai jäät, jotka kiinteistöhuolto käy normaalisti turvallisesti tiputtelemassa.
Kiinteistön omistajille on muun muassa rakennus- ja maankäyttölaissa säädetty velvollisuus huolehtia kiinteistön turvallisuudesta. Oikeuskäytännön myötä omistajille on muodostunut korostunut huolellisuusvelvollisuus, Valkama selittää.
— Kiinteistön omistaja on velvollinen korvaamaan kiinteistöllä tapahtuneet vahingot pääsääntöisesti aina, ellei pysty osoittamaan että on tehnyt olosuhteisiin nähden kaiken mahdollisen vahinkotilanteen välttämiseksi, Valkama avaa oikeuskäytäntöjä.
Yleensä kuitenkin kiinteistön vakuutukset riittävät korvaamaan sattuneet vahingot. Poikkeuksena on kymmenen vuoden takainen tapaus Jyväskylästä, jossa pihalla liukastunut asukas menetti kokonaan työkykynsä vammojen seurauksena. Käräjäoikeus tuomitsi viime viikolla kiinteistön omistajan ja vakuutusyhtiön yhteensä yli kahden miljoonan euron korvauksiin.
Kiinteistön omistajan vastuu on Valkaman mukaan niin ankaraa, että omistaja joutuu lähes poikkeuksetta korvaamaan esimerkiksi liukastumisvahingot. Alkanut lakko ei riitä selitykseksi laiminlyödä turvallisuudesta huolehtiminen. Henkilövahinkojen lisäksi omistaja voi joutua korvaamaan esimerkiksi liukastuessa rikki menneet silmälasit.
Lakolla toistaiseksi vain vähän vaikutusta isompiin kiinteistöihin
Nyt alkanut 2500 ihmisen lakko vaikuttaa enimmäkseen juniin, laivoihin sekä isompiin kiinteistöihin, kuten koulurakennuksiin ja tehtaisiin. Kiinteistöjen omistajat valmistautuvat kukin omalla tavallaan lakon vaikutuksiin.
Yksi lakon piirissä oleva kiinteistö on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMKin kampus Mikkelissä. Rehtori ja toimitusjohtaja Heikki Saastamoista ei nyt alkanut lakko vielä huolestuta.
— Siivoamisen palveluntarjoajan mukaan tilat pyritään siivoamaan esihenkilövoimin, Saastamoinen avaa tilannetta kampuksella.
Piha-alueiden talvikunnossapito tulee Saastamoisen mukaan yritykseltä, joka ei ole vielä tämän lakon piirissä.
Jos palvelualojen ammattiliitto PAM ja Kiinteistötyönantajat eivät pääse sopuun, ensi viikolla alkaa toinen, kymmenen kertaa laajempi lakko jolloin myös kaikki XAMKin kampukset ovat sen piirissä. Silloin Saastamoista huolestuttaa lakon vaikutuksista esimerkiksi ruumiintoimintojen aiheuttama siivo.
— Jos on kuusi- seitsemäntuhatta opiskelijaa kampuksilla ja kaksikin päivää on yleiset vessat siivoamatta, niin ihan parissa päivässä alkaa olla ongelmia, Saastamoinen toteaa.
Sikäli kun lakko jatkuu, rehtori uskoo XAMKin vahtimestarien kykenevän huolehtimaan piha-alueiden turvallisuudesta ja talvikunnossapidosta.
Esimerkiksi Keski-Suomen alueella nyt alkanut lakko ulottuu Moventaksen tuulivoimalaosia valmistavaan tehtaaseen ja Metsä Fibren sellua valmistavaan biotuotetehtaaseen.
— Ei, Moventaksen edustaja vastasi Ylen kysyessä vaikuttaako lakko tehtaan toimintaan tai kiinteistön turvallisuuteen.
