Metsähallitus ei pysty palkkaamaan lisätyövoimaa ensi kesänä kalastuksen ja metsästyksen erävalvontaan. Metsähallitus voi palkata vain kolme valvojaa aiemman kahdeksan sijaan. Valvonnan vaje kohdistuu erityisesti Pohjois-Suomeen.
Vakituisten erätarkastajien määrä pysyy kuitenkin ennallaan eli 11:ssä.
Vähennys koskee sesongin ajaksi palkattua lisätyövoimaa, niin sanottuja kausivalvojia, joiden tehtävä rahoitetaan metsästys- ja kalastusluvista saatavilla tuloilla.
Metsähallituksen erätalousjohtaja Jukka Bisi sanoo, että lupatuloista saatu rahoitus on pysynyt ennallaan, mutta yleiset kustannukset ja erityisesti erilaiset järjestelmäkustannukset ovat nousseet tai tulleet odotettua kalliimmiksi.
– Olen huolissani. Toki meillä on vapaaehtoisia valvojia, mutta me tarvitsisimme kausiluonteiseen työhön myös ammattilaisia, Bisi sanoo.
Bisi toivoo, että luonnossa liikkuvat kansalaiset kantaisivat entistä voimakkaammin vastuun siitä mitä luonnossa tapahtuu.
– Luonnossa liikkuvien kannattaa ilmoittaa aktiivisesti epäkohdista meidän valvojille, Bisi neuvoo.
Aiemmin kausivalvojat ovat valvoneet myös joitain yksityisiä alueita, mutta nyt näistä valvontasopimuksista Metsähallitus joutuu luopumaan.
– Metsähallitus on ennen sopinut yksityisalueiden valvonnasta joidenkin kalatalousalueiden ja riistanhoitoyhdistysten kanssa, mutta tänä vuonna vähäinen lisävalvonta halutaan kohdistaa vain valtion alueisiin.
Jukka Bisi arvelee, että kalastuksen ja metsästyksen maksut nousevat jo vuonna 2025, jotta rahoitusta muun muassa erävalvontaan saataisiin lisää.
– Maksujen korotus on aina riski, sillä ihmiset voivat kääntää selkänsä maksuille. Korotuksia on kuitenkin tässä tilanteessa pakko tehdä, Bisi sanoo.