Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Sote, Nato, hoitajamitoitus, velka – mistä Suomi puhuu ennen vaaleja?
Eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 22. maaliskuuta. Etenkin nuorten äänestäjien mielestä tiedon puute päätettävistä asioista vaikeuttaa äänestyspäätöksen tekemistä.
Kokosimme yhteen neljä isoa puheenaihetta, joihin liittyviä kysymyksiä vaaleissa valittavat kansanedustajat tulevat käsittelemään.
Lisää: Näin vaalistrategit kommentoivat – mihin kolmen suurimman puolueen kisa ratkeaa?
1. Turvallisuuteen satsaavat kaikki
Seuraava eduskunta joutuu ratkomaan monia turvallisuuteen liittyviä huolia. Jos jonkun puolueen suunnitelmissa oli nostaa Nato-kanta vaaliaseeksi, sen teho lässähti nopeasti. Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022, Suomi siirtyi pikavauhtia sotilaallisesta liittoutumattomuudesta Nato-hakemuksen jättäjäksi.
Nyt turvallisuuspolitiikassa on vallinnut melko vahva yhteisymmärrys. Isoja irtiottoja esimerkiksi puolustukseen käytettävästä rahasta ei ole esitetty.
Suomen sisäisessä turvallisuudessa isoksi puheenaiheeksi on noussut nuorisorikollisuus, sillä alaikäisten tekemät väkivaltarikokset ovat nousussa. Huolta on herättänyt myös katujengi-ilmiö. Poliisin mukaan ilmiön juuret ovat pääkaupunkiseudulla, mutta viitteitä katujengirikollisuudesta on myös Turussa, Tampereella ja Oulussa.
Osa poliitikoista on ehdottanut ratkaisuiksi rangaistusten koventamista tai rikosoikeudellisen ikärajan alentamista, mutta päätöksiä asiasta ei ole tehty.
2. Riittävätkö rahat?
Suomen valtio on velkaantunut viime vuosina nopeasti. Valtiovarainministeriön mukaan Suomen talouden saaminen tasapainoon vaatisi sekä veronkorotuksia että isoja menoleikkauksia. Ministeriö julkaisi maaliskuussa listan, jossa lueteltiin yli 40 säästökohdetta.
Ylen puoluejohtajille tekemien kyselyiden mukaan joka puolueessa ennakoidaan leikkauksia, mutta niiden kohdentaminen ja suuruusluokka vaihtelevat suuresti. Säästöjen ulkopuolelle on jätetty koulutus, maanpuolustus ja turvallisuus.
Uutissuomalaisen gallupin mukaan suomalaisille tärkeintä on, että sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta ei nipistetä.
Koko maan velkaantumisen lisäksi tavallisilla ihmisillä on tiukkaa, kun energia on kallista ja esimerkiksi ruoan hinta on noussut hurjasti. Tulevien päättäjien täytyy pitää huolta siitä, että ihmiset pärjäävät.
Talouteen liittyy myös työelämä. Työntekijöistä on pulaa nyt monella alalla. Suomi ikääntyy ja lapsia syntyy vähän, joten moni puolue pitää työvoimaperäistä maahanmuuttoa yhtenä ratkaisuna.
3. Saavutetaanko ilmastotavoitteet?
Suomi on sitoutunut siihen, että maa on hiilineutraali vuonna 2035. Se tarkoittaa, että hiilidioksidipäästöjä voisi tuottaa korkeintaan sen verran kuin niitä voidaan sitoa ilmakehästä hiilinieluihin.
Isossa roolissa tavoitteen saavuttamisessa ovat metsät.
Yksinkertaistettuna kysymys on lopulta siitä, kuinka paljon metsiä voi hakata ilman, että se haittaa luonnon monimuotoisuutta ja metsien kykyä toimia hiilen sitojana.
Luonnonvarakeskuksen raportin mukaan Suomen hiilinielut ovat romahtaneet, koska hakkuumäärät ovat kasvaneet ja metsien kasvu on hidastunut.
Keskustelu metsien käytöstä ja suojelusta jatkuu, sillä vaikka Suomi on sitoutunut kunnianhimoisiin luonnonsuojelutavoitteisiin, puulle on iso tarve. Esimerkiksi Metsä Fibren Kemin uusi sellutehdas tarvitsee valmistuttuaan huomattavasti enemmän puuta kuin nykyinen tehdas.
Ylen selvityksen mukaan puolueet ovat eri linjoilla siitä, pitäisikö valtion metsien suojelua lisätä.
4. Kuka hoitaa meitä tulevaisuudessa?
Suomalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtiminen vaatii seuraavalta eduskunnalta isoja toimia. Tehtävälistalla on ainakin ratkaisun löytäminen hoitajapulaan.
Esimerkiksi vanhusten ympärivuorokautisia hoitopaikkoja on jouduttu sulkemaan, sillä työntekijöitä ei ole tarpeeksi. Myös mielenterveyspalveluissa kytee kriisi, kun ihmiset eivät saa apua ajoissa.
Vasta aloittaneet hyvinvointialueetkin saattavat tarvita lisärahaa velvoitteistaan selviämiseksi, eli ihmisten hoitamiseksi.
Vaalistartista lisää tietoa äänestyspäätöksen tueksi
Näitä teemoja käsitellään tänään maanantaina lähetettävässä Ylen Vaalistartissa. Yli kolmituntinen lähetys vierailee eri puolilla Suomea ja vie tunnettuja poliitikkoja tutustumaan ihmisten arkeen. Lähetys alkaa kello 17.07, ja sitä voi seurata niin Yle Areenassa kuin Yle TV1:ssä.
Lähetykseen asiantuntijoina osallistuvat yliopistotutkija Jenni Karimäki, Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Matti Pesu, julkistalouden professori Roope Uusitalo, Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen ja THL:n tutkimuspäällikkö Liina-Kaisa Tynkkynen.
Heille voit lähettää kysymyksiä lähetykseen alla olevalla lomakkeella.
Lähetyksen aikana käynnissä on Ylen chat, jossa ehdokkaat ja äänestäjät pääsevät keskustelemaan. Chattaamiseen tarvitse Yle Tunnuksen.
Juttua muokattu 20.3. klo 9.17: Muutettu sotilaallinen puolueettomuus sotilaalliseksi liittoutumattomuudeksi.