Hyppää sisältöön

Muistisairauden mykistämä ihminen alkoi puhumaan kuultuaan tutun laulun – musiikki tuo pintaan asioita kuoleman kynnykselle saakka

Muistiyhdistys kehitti musiikkitahto-menetelmän, joka auttaa muistisairaan tai toisten hoivan varaan joutuneen hoitamisessa. Musiikkitahto on omaa lempimusiikkia ja tärkeitä kappaleita nuoruudesta.

Orkesteri soittaa muistisairaille vanhuksille lk klarinetti
Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tekee valtakunnallisesti merkittävää työtä musiikin hyödyntämisessä erityisesti muistisairaiden avuksi. Kuvituskuva. Kuva: Jaani Lampinen / Yle
Heidi Kononen

Miksi musiikki tavoittaa meidät vielä silloin, kun muu maailma enää ei?

– Se johtuu aivoista. Musiikkikokemukset tallentuvat tapahtumamuistiin, ja siksi musiikki tuo pintaan asioita kuoleman kynnykselle saakka, kertoo Milka Lintinen Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry:stä.

Yhdistys tekee valtakunnallisesti merkittävää työtä musiikin hyödyntämisessä erityisesti muistisairaiden avuksi.

Oman elämäni sävelet -hankkeessa on syntynyt musiikkitahto-menetelmä. Sitä on kehitelty eteenpäin työpajoissa, ja musiikkitahto-vihkonen on tästä työstä konkreettinen esimerkki.

Musiikkitahtoni-vihko vihreällä alustalla.
Musiikkitahto on pieni vihkonen, johon voi kirjata omaa lempimusiikkiaan. Kuva: Henna Hakala / Yle

Musiikkitahto on ihmisen oma musiikillinen elämänkerta. Musiikkitahtoon kirjataan omaa lempimusiikkia ja tärkeitä kappaleita lapsuudesta ja nuoruudesta. Vihkon täyttäminen yhdessä perheen ja hoivatyöntekijän kanssa avaa suljettuja ovia.

Musiikkitahtoa on painettu tällä hetkellä 1 500, ja sitä on kysytty esimerkiksi ikääntyneiden päivätoimintaan.

Musiikkitahdolla uutta tietoa ja yhteistä tekemistä

Hoivamuusikko Terhi-Tuulia Keränen on edellisessä työssään kiertänyt hoivakoteja ja todistanut musiikin voiman. Musiikkitahdon kautta tuntemattoman ja ehkä puhekyvyttömän ihmisen tärkeät laulut tulevat esiin.

Mitä hoivakotien huoneissa sitten tapahtuu?

Välillä ei tapahdu mitään, ihminen vain jatkaa nukkumistaan ja Keränen lähtee pois. Mutta joskus tapahtuu ihmeellisiä asioita.

– Muistisairaudessa on vaihe, jolloin ihminen toistaa vain yhtä tai kahta sanaa. Kun löydän tutun laulun, mieleen voi palata kokonaisia lauseita tutusta sävelmästä, hän kertoo.

Mieleen on jäänyt myös kohtaaminen, jossa mies liikutteli vikkelästi sormiaan edestakaisin.

– Omainen kertoi hänen olleen aiemmin todella taitava haitarin soittaja. Mies on osannut kappaleet todella hyvin, ja hän eli kappaleiden mukana vaikka ei pystynyt enää puhumaan, kertoo Keränen.

Dallapé-orkesteri ryhmäkuvassa. Taustakankaassa yhtyeen nimilogo.
Tanssiorkesteri Dallapé oli suosittu 1960-luvulla. Kuva: Keravan museopalvelut

Musiikkitahto on kaikille

Toisten avun varaan joutuminen on yllätys, joka voi kohdata kenet tahansa. Siksi hoiva- ja miksei myös musiikkitahdon kirjaaminen olisi tärkeää.

Milka Lintisen mukaan tutkimustieto osoittaa, että aivoterveyden ja kuntoutumisen kannalta juuri omalla lempimusiikilla on tärkeä vaikutus.

Ja käsi sydämellä – kuinka hyvin tunnet esimerkiksi puolisosi, lapsesi tai vanhempasi musiikkimakua?

Lintisen mielestä oman musiikkielämänkerran läpikäyminen voi opettaa toisesta jotain täysin uutta. Musiikkitahto voi olla tärkeä väline tehdä vapaaehtoisen tai hoitajan työtä.

Tällä hetkellä työryhmä työskentelee sen eteen, että musiikkitahto saadaan kaikille. Auki olevia tekijänoikeuskysymyksiä on paljon. Musiikkitahtotyöryhmää luotsaava Lintinen sanoo asioiden kuitenkin etenevän.

– Missä julkisissa tiloissa ihmisen henkilökohtaista mielimusiikkia voisi soittaa, mistä sitä saa soittaa ja mikä tila määritellään ihmisen kodiksi, listaa Lintinen muutamia auki olevia kysymyksiä.

Suosittelemme sinulle