TUKHOLMA Ruotsissa on noussut suuri kohu hovioikeuden vapautettua lapsenraiskauksesta käräjäoikeudessa tuomitun miehen yhden sanan tulkinnan perusteella.
Oikeuspsykologian dosentti Julia Korkman on lukenut sekä Halmstadin käräjäoikeuden langettavan päätöksen että tuoreen Länsi-Ruotsin hovioikeuden vapauttavan päätöksen.
Käräjäoikeus tuomitsi 50-vuotiaan miehen kolmen vuoden vankeuteen lapsenraiskauksesta, hovioikeus vapautti kokonaan.
– Mielestäni hovioikeuden päätöstä voi kyllä perustellusti kritisoida, Tukholmassa viikolla vieraillut Korkman sanoo.
Julia Korkman väitteli tohtoriksi vuonna 2006 oikeuspsykologiasta. Aihe oli juuri lasten kuuleminen selviteltäessä epäilyjä seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Oikeus etsi ratkaisua sanakirjasta
Länsiruotsalaisessa tapauksessa 10-vuotias tyttö on kertonut ja kuvaillut, kuinka 50-vuotiaan miehen käsi oli ollut hänen pimpissään ja sormista yksi hänen sisällään.
Tyttö oli käyttänyt pimpin ruotsinkielistä vastinetta eli sanaa ”snippa”.
Sen merkitystä hovioikeus oli etsinyt sanakirjasta. Svenska Akademins ordlistan mukaan ”snippa” tarkoittaa tytön ulkoisia sukuelimiä.
Hovioikeuden ratkaisua on tältä osin moitittu ”setämiesten” ratkaisuksi, eli on katsottu, että päätös on kaukana lasten ja perheiden arjesta.
Korkman ei yhdy tähän arvosteluun vaan sanoo, että hän tuntee monia miehiä, jotka tietäisivät heti mistä tyttö puhuu ja mitä hän tarkoittaa, jos hän käyttää sanaa ”snippa” eli pimppi.
Korkman tunnistaa itsekin snippa-sanan taustan, sillä ruotsin kielestä puuttui pitkään pimppiä vastaava sana, jota lapset olisivat voineet käyttää.
Vuosituhannen alussa ”snippa” otettiin sanakirjaan ja sana vakiintui nopeasti ”snoppenin” eli pippelin pariksi. Ruotsin yleisradioyhtiön SVT:n lastenvideo (siirryt toiseen palveluun)teki sanat tutuiksi kaikille.
Korkman: Oikeuden kysymys mahdoton aikuisellekin
Hovioikeus oli päätynyt sanakirjan perusteella sille kannalle, että syytetty oli kosketellut tytön ulkoisia sukuelimiä, eikä tyttö ollut pystynyt sanomaan kuinka syvällä sisällä miehen sormi oli ollut.
Sen määrittäminen olisi Korkmanin mukaan vaikeaa, ellei mahdotonta, aikuisellekin.
– Pystyisiköhän kukaan meistä sanomaan sellaista. Ihminen ei ole kovin hyvä silmämääräisesti arvioimaan senttimetrien etäisyyksiä, mutta ei varsinkaan tuntoaisteilla.
Korkmanin mukaan tyttö on kuvannut tapahtumat niin hyvin kuin 10-vuotias osaa, eikä ainakaan hänelle jää tuomion kuvauksen perusteella epäselväksi, mitä tyttö tarkoittaa.
Korkman korostaa, että hän ei ole kuullut tytön kuulustelunauhoja, mutta tuomioissa on monia viittauksia niiden sisältöön.
Tuomio on nostanut Ruotsissa suuren kohun ja keskustelu jatkuu vilkkaana sosiaalisessa mediassa tunnuksella #jagvetvadensnippaär eli #tiedänmikäpimppion.
Sanakirjan toimitus on ilmoittanut korjaavansa snippa-sanan merkityksen kattamaan naisen kaikki, ei vain ulkoiset sukuelimet.
Valtakunnansyyttäjä voi hakea muutosta korkeimmasta oikeudesta. Muutoksen hakuaika umpeutuu ensi viikon torstaina.
Hovioikeuden ratkaisulla on ollut myös poliittisia seurauksia. Ruotsissa lautamiehiä eli maallikkotuomareita on myös hovioikeuksissa.
Kaksi päätöstä tekemässä ollutta on nyt eronnut tehtävästään. Epäilys on, että sosiaalidemokraattinen puolue pakotti edustajansa eroamaan kohutuomion jälkeen.
Olisiko sama voinut tapahtua Suomessa?
Korkmanin mukaan Ruotsissa poliisi kuulustelee myös lapset, pienetkin lapset. Suomessa lasten kuulusteluja kutsutaan haastatteluiksi ja niitä tekevät vain tehtävään koulutetut psykologit ja poliisit.
Korkmanin mukaan Suomenkin mallissa on vielä kehitettävää. Hän kaipaa vielä laaduntarkastustahoa, joka voisi tarvittaessa arvioida oikeuteen meneviä lapsirikostutkintaan liittyviä lausuntoja.
Mutta olisiko 10-vuotiaalle tytölle voinut käydä Suomessa oikeudessa samoin kuin Ruotsissa?
Julia Korkmanin mukaan ei pidä koskaan sanoa ei koskaan, mutta hän uskoo, että Suomessa samanlaista vapauttavaa tuomiota ei olisi voinut tulla.
– Minun on vähän vaikea nähdä sitä, mutta ”never say never”.
Uutista korjattu 18.3. kello 11:03: Täsmennetty lausetta laaduntarkastustahosta.