Lapin korkea äänikynnys vaikuttaa äänestäjien päätökseen, arvioi Lapin yliopiston politiikan professori Laura Junka-Aikio.
Piilevä äänikynnys nousee, koska Lapista valittavien kansanedustajien määrä putoaa seitsemästä kuuteen. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että ehdokkaan on aikaisempaa vaikeampaa tulla valituksi.
Tässä tilanteessa moni äänestäjä miettii, vaikuttaako oma ääni siihen, että joku ehdokas valitaan, vai jääkö se muunlaiseksi mielenilmaukseksi.
– Uskon, että tällä hetkellä aika moni kärvistelee sen kanssa, että äänestääkö ikään kuin vakaumuksen tai sydämen mukaan – vai sen mukaan, missä se ääni saattaisi parhaiten siivittää sen pienimmän pahan eduskuntaan, Junka-Aikio sanoo.
Erityisesti vihreitä äänestäneet voivat taktikoida
Junka-Aikion mukaan pohdintaa tekevät ennen kaikkea viime eduskuntavaaleissa vihreitä äänestäneet.
– Vihreillä on hyvin hankala tilanne sikäli, että jo Riikka Karppisen aikana jäi eduskuntapaikka saamatta. Nyt kun läpi menoon vaadittava äänimäärä on vielä isompi ja Riikka Karppinen puuttuu, niin siellä varmasti on paljon tämän tyyppistä pohdintaa, Junka-Aikio sanoo.
Karppinen sai vuoden 2019 vaaleissa 7 818 ääntä, mikä oli toiseksi eniten Lapissa. Hän ei kuitenkaan tullut valituksi, koska vihreiden puolueena saama äänimäärä ei aivan riittänyt.
Moni äänestäjä joutuu etsimään uuden ehdokkaan
Karppisen lisäksi viime kerralla keskustan Mikko Kärnä ja vasemmistoliiton Markus Mustajärvi saivat paljon henkilökohtaisia ääniä. Molemmat valittiin, mutta kumpikaan heistä ei ole ehdolla Lapissa.
– Karppisen ja edellisten kansanedustajien poisjäänti lisää äänestäjien liikkumista ja kaikenlaista pohdintaa, Junka-Aikio sanoo.
Junka-Aikio sanoo, että poisjääneiden äänestäjäkunta saattaa olla erittäin liikkuvaista.
– On hyvin oletettavaa, että Kärnää äänestäneet eivät ole kovin keskusta-uskollisia, vaan saattavat äänestää esimerkiksi perussuomalaisia. Ja sikäli kun vasemmistoliitto liikahtaa vihreään suuntaan, niin Mustajärven äänet eivät välttämättä jää sinne.
Myös Karppisen äänet voivat hajaantua
Vasemmistoliiton haasteena näissä vaaleissa on se, että puolue ei ole löytänyt kärkiehdokasta Mustajärven tilalle. Puolue odottaa kuitenkin saavansa ääniä heiltä, jotka äänestivät viime kerralla Karppista.
– Karppinen on itse arvellut, että hänen äänensä voivat mennä moneen suuntaan, myös kokoomukselle.
Junka-Aikio arvelee, että vasemmistoliiton äänestämistä harkitseviin vaikuttaa se, että puolue kamppailee erityisesti perussuomalaisten kanssa siitä, saako se yleensä ehdokasta läpi.
Lue myös:
Lue lisää Lapin uutisia. Kuuntele ja katsele sisältöjämme Yle Areenassa.