Tehdashallissa pauhaa korviahuumaava meteli. Yhdellä tuotantolinjoista liikkuu kartonkikuppien aihioita. Ensin ne etenevät linjalla peräkkäin, sitten pyörivässä karusellissa. Lopuksi kone syytää valmiit kupit kattoon viritettyä putkea pitkin pakkauslinjastolle.
Koneet ovat pyörineet pian vuoden päivät. Ne ovat Strömforsin ruukissa Loviisassa toimivan Cupbio-yrityksen tehtaan sydän. Viime vuonna koneet valmistivat noin kaksi ja puoli miljoonaa kokonaan kierrätettävää kertakäyttökuppia. Tänä vuonna tarkoitus on kasvattaa kuppien määrää yli kymmeneen miljoonaan.
– Tuotteille on älyttömän iso tilaus, Cupbion toimitusjohtaja Miika Hämäläinen sanoo.
EU haluaa kieltää kertakäyttöastiat
Kertakäyttötuotteita valmistavien yritysten yllä leijuu kuitenkin varjo, sillä EU haluaa kieltää kertakäyttöastioiden käytön asteittain.
EU:n asetuksen mukaan ravintolat ja kahvilat eivät saisi käyttää kertakäyttöisiä ruoka- ja juomapakkauksia paikan päällä syötävissä annoksissa enää vuoden 2030 jälkeen. Vain pienet yritykset voitaisiin jättää kiellon ulkopuolelle.
Käytännössä ruoka ja juoma pitäisi esimerkiksi pikaruokapaikoissa tarjota astioista, jotka menevät käytön jälkeen pesuun.
Myös take away -juomista 20 prosenttia pitäisi tarjota uudelleen käytettävissä astioissa vuonna 2030. Asetuksen mukaan osuus nousisi 80 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä. Myös noutoruoissa vaatimus kestoastioista kasvaa portaittain.
Taustalla on tarve pysäyttää jätemäärän hallitsematon kasvu.
Cupbion toimitusjohtaja Miika Hämäläinen suhtautuu EU:n suunnitelmiin epäilevästi.
– Tällainen sääntely oikeastaan edesauttaa muovin käytön kasvattamista. Kestomuovipakkaukset naarmuuntuvat ja niitä on hankala pestä. Siihen kuluu paljon energiaa. Lopulta pakkaus saattaa päätyä kaatopaikalle, Hämäläinen sanoo.
EU:n suunnitelmista huolimatta Hämäläinen katsoo tulevaisuuteen luottavaisin mielin. Hän uskoo ympäristöystävällisyyden kannattelevan yritystä.
– Olemme kertakäyttökuppien valmistajana vastuullisimmasta päästä. Uskon, että markkinoilla on niin paljon huonompaa tuotetta saatavilla, että asetus iskee ensimmäisenä sinne.
Miika Hämäläisen mielestä on vaikea arvioida, meneekö asetus ainakaan sellaisenaan läpi.
– Kyllä teollisuudelta tulee varmasti paljon vastustusta.
Myynti kasvussa
Ainakin toistaiseksi kertakäyttöastiat ovat sallittuja ja kierrätettäville kertakäyttökupeille löytyy kysyntää – Miika Hämäläisen mukaan valtavasti.
– Myynti kasvaa joka kuukausi. Meillä on positiivisia ongelmia, kuten sopivien työntekijöiden löytäminen.
Cupbiolla on tällä hetkellä nelisenkymmentä asiakasta, joista suurin osa on suomalaisia. Yrityksen liikevaihdosta noin 70 prosenttia tulee kuitenkin Euroopasta.
– Euroopassa tilausvolyymit ovat olleet selvästi suurempia. Suomessa taas on paljon pieniä asiakkaita, Miika Hämäläinen kertoo.
Cupbion asiakkaat ovat pieniä kahviloita, isoja kahvilaketjuja, festivaali- ja tapahtumajärjestäjiä sekä tuotemerkkien omistajia, jotka tilaavat kuppeja omilla logoillaan. Neuvotteluja on käyty myös pikaruokaketjujen kanssa.
Viiden vuoden päästä Cupbio haluaa olla merkittävä peluri alan Suomen markkinoilla. Tarkoituksena on kasvattaa jalansijaa myös Euroopassa. Yritys haluaa kuppejaan erityisesti kahviloihin ja tapahtumiin.
– Haluaisimme korvata tapahtumien ja jäähallien muoviset oluttuopit kestävällä ratkaisulla eli pahvikupilla, Hämäläinen sanoo.
Innostus kierrätettäviin pahvikuppeihin on tullut Miika Hämäläiselle verenperintönä, sillä hänen isänsä Markku Hämäläinen tunnetaan metsäyhtiö Kotkamillsin entisenä toimitusjohtajana ja muovittoman kuppikartongin kehittäjänä – materiaalin, josta hänen poikansa johtama yritys valmistaa nyt kuppinsa.
– Pääsin seuraamaan isän työtä läheltä, ja innostuin siitä. Muutaman ystävän kanssa sitten näimme, että tässä on selvä markkinarako, Miika Hämäläinen kertoo.
Aiemmin aiheesta: