Suomessa oli talvella 2022–2023 noin 120 000 valkohäntäpeuraa. Tieto selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) teettämästä kanta-arviosta.
Nyt saatujen lukujen valossa kanta on pienentynyt viime vuodesta lähes 14 prosenttia, sanoo Luken erikoistutkija Sami Aikio tiedotteessa.
Muutos oli suurin tiheän kannan alueella Varsinais-Suomessa, Etelä-Hämeessä ja Uudellamaalla.
− Tehostettu metsästys kannan pienentämiseksi näyttää tuottaneen tulosta, Aikio toteaa.
Kannanarvion kehitystä ovat vauhdittaneet valkohäntäpeurakannan nopea kasvu ja tarve sen vaikutusten hallinnalle.
Nyt toteutettu arvio on laskettu uudella hirvitalousaluekohtaisella mallilla (HTA).
Uusi malli hyödyntää alueellista tietoa ja on siten tärkeä askel tutkimukseen perustuvassa riistanhoidon kehittämisessä.
─ HTA-mallin etuna on tuottavuuteen ja kuolleisuuteen vaikuttavien alueellisten erojen huomioiminen, minkä ansiosta erityisesti tiheän kannan alueista saadaan luotettavampi arvio, Aikio sanoo tiedotteessa.
Kannan rakenne ja alueellinen jakauma pysyneet ennallaan
Arvion mukaan koko maan valkohäntäpeurakannassa on sataa aikuista kohden 59 vasaa. Aikuiskannan sukupuolijakauma oli 1,25 naarasta yhtä urosta kohden.
Viime vuoteen verrattuna nähtävissä on pientä laskua, mutta Luken mukaan muutos mahtuu arvion virhemarginaaliin.
Kannan alueellinen jakautuminen on edellisvuoden kaltainen. Kannan koko pieneni kaikilla riistakeskusalueilla ja valtaosalla, eli noin 63 prosentilla valkohäntäpeurajahtia harjoittavista riistanhoitoyhdistyksistä.
Syksyllä 2023 alkavalla metsästyskaudella kannan koon pienentäminen nykyisestä edellyttäisi 61 000–67 000 yksilön saalismäärää. Arvio perustuu nykyisen kannan koon ja rakenteen tunnuslukuihin.
