Moni haluaa kuolemansa jälkeen rakkaisiin ja merkityksellisiin maisemiin. Jo sadat vainajat ovat saaneet viimeisen leposijansa Lapin maisemista.
Vuosittain Metsähallitukselta haetaan noin 60 tuhkatun vainajan sirottelulupaa Lapin luontoon. Suosituimpia sirottelualueita ovat Pallas-Yllästunturin sekä Urho Kekkosen kansallispuistot. Myös Lemmenjoelle ja Pyhä-Luoston kansallispuistoihin tuhkia on siroteltu jonkun verran, kertoo Metsähallituksen maankäyttöpäällikkö Elina Stolt.
Stolt on käsitellyt sirottelulupia 15 vuoden ajan. Hänen mukaansa sirottelulupien määrä on jonkin verran lisääntynyt viime vuosina.
Minne tuhkat saa sirotella?
Esimerkiksi viihdetaiteilija Vesa-Matti Loiri toivoi omien tuhkiensa siroteltavan Jääsaarten salmeen Inarijärveen.
Metsähallitus suhtautuu sirotteluun pääsääntöisesti myönteisesti.
Lupia ei kuitenkaan myönnetä luonnonsuojelualueiden liikkumisrajoitusalueille eikä retkeilyrakenteiden läheisyyteen. Minkäänlaisia muistomerkkejä ei saa pystyttää luontoon eikä maahan saa haudata mitään.
– Lapissa luontopalveluiden alueelle, eli lähinnä kansallispuistoihin ja erämaa-alueille sekä laajemmille vesialueille kuten esimerkiksi Inarijärvelle, haettiin viime vuosina vuosittain noin nelisenkymmentä sirottelulupaa. Lisäksi liiketoimintojen alueelle parikymmentä lupaa, kertoo Elina Stolt.
Ristenrauna Magga: ”Hautoja ei saa polkea”
Jotkut kritisoivat tuhkien sirottelua luontoon. Monien saamelaisten mielestä hautojen ja myös siroteltujen tuhkien päällä kulkeminen on epäkunnioittavaa.
– Meidät on kasvatettu niin, että hautoja ei saa polkea. Mistä me tiedämme, missä tuhkia on, jos kävelee tai ajaa siitä yli, sanoo sosiaalineuvos ja toiminnanjohtaja Ristenrauna Magga saamelaisten SámiSoster ry:stä.
Hän kertoo saaneensa saamelaisilta yhteydenottoja asian tiimoilta.
– Ei ole mukava, että meidän hillajängille ja tuntureille tullaan kylvämään tuhkia, hän sanoo.
Hänen mielestään alueet, joilla ihmiset marjastavat ja kyläläiset kulkevat, pitäisi jättää rauhaan.
– Kun minä tulen puolukkaan, niin katson että hyvänen aika, miksi nämä marjat ovat ihan mustia. Ei se ole mukavaa, Magga linjaa.
Juttu jatkuu videon alapuolella.
Metsähallitus: Sirottelua ei vielä haitaksi asti
Metsähallituksessa vuosittaista määrää ei pidetä niin korkeana, että siitä olisi haittaa. Yhdestä vainajasta jää tuhkaa noin 5 kiloa siroteltavaksi tai haudattavaksi. Tuhkat pitää sirotella tai haudata yhteen paikkaan, jonka krematorio rekisteröi.
– Tuhkamäärät ovat niin pieniä, kun ajattelee, miten laajat valtion alueet Lapissakin on, maankäyttöpäällikkö Elina Stolt sanoo.
Stoltin mukaan Metsähallitus reagoi, jos tuhkien sirottelu lisääntyy merkittävästi.
– Kannattaa muistaa, että tuhkat voi viedä myös hautausmaalle. Varmaan sinne niitä paljon viedäänkin, koska hautausmaalle voi saada myös muistomerkin.
Kuuntele audio, jossa Rovaniemen krematorionhoitaja Jyrki Virkanen esittelee uutta Suomen pohjoisinta krematoriota, Sari Pöyhönen haastattelee:
