KÖÖPENHAMINA Ellebjergin koulun porttiin on kiinnitetty kaksi kylttiä: kööpenhaminalaislähiössä sijaitseva peruskoulu on saanut Unicefin lasten oikeuksien ja Pelastakaa lapset -järjestön lähettiläskoulun tittelit.
Yhdeksänvuotiaat Esther, Amelia ja Aya Luma pitävät koulustaan paljon.
– Opettajamme on tosi kiva, tytöt sanovat lähes yhteen ääneen.
Julkinen Ellebjergin koulu on tyttöjen lähikoulu, joten koulumatkan voi useimmiten taittaa kävellen tai pyörällä. Ja 23 oppilaan luokka on kolmasluokkalaisten mielestä sopivan kokoinen.
Estherin äiti Anna Rosenblad kuitenkin tietää, että kaikki lähialueen vanhemmat eivät halua laittaa lapsiaan Ellebjergiin. Koulun opetus sekä lasten eri sosioekonomiset ja etniset taustat eivät ole hyvässä maineessa.
Kansalaisjärjestö Bruge Folkeskolen (”käytä julkista koulua”) haluaa tähän muutoksen.
Ruohonjuuriliike kasvoi organisaatioksi
Projektikoordinaattorina työskentelevä Anna Rosenblad kertoo, että järjestö perustettiin 20 vuotta sitten Kööpenhaminan monikulttuurisessa Nørrebron lähiössä.
– Alakoululaisten vanhemmat, entiset kollegani, huomasivat, että kaikki vanhemmat eivät halunneet laittaa lapsiaan julkiseen lähikouluun. He halusivat osoittaa, että lähikoulut ovat mainettaan parempia.
Ruohonjuuritasolla syntynyt järjestö toimii nykyään sekä vapaaehtoisten että kolmen täysipäiväisen työntekijän voimin. Taloudellista tukea se saa kunnalta ja yksityiseltä säätiöltä.
Rosenbladin mukaan tiettyjen koulujen huono maine johtuu monista eri asioista.
– Kaikki vanhemmat eivät halua laittaa lastaan kouluun, jossa monet lapset tulevat vähemmän koulutetuista ja vuokralla asuvista perheistä.
– Myös lasten etninen tausta vaikuttaa kantaväestön asenteisiin. Joillakin vanhemmilla on muistissa monia vuosia vanhat negatiiviset uutiset koulusta.
Näillä keinoilla murretaan ennakkoluuloja
Yhteistyökoulujensa kanssa Bruge Folkeskolen pyrkii parantamaan julkisten koulujen mainetta eri keinoilla. Näitä ovat esimerkiksi:
- Päiväkotivierailut, joissa peruskoululaisten vanhemmat kertovat päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille kokemuksia lähialueen kouluista.
- Vanhempien väliset tapaamiset ja tapahtumat, joihin pyritään saamaan myös niitä vanhempia, jotka eivät ehdi koulujen vanhempainiltoihin.
- Aktiivinen vuorovaikutus lähialueen kaupunginosayhdistysten ja päiväkotien kanssa.
- Säännöllinen yhteydenpito lapsi- ja nuorisotyöntekijöiden kanssa, sillä näillä on kokemusta kaikkein haastavimmista kouluista.
- Lisäksi monet huonomaineiset julkiset koulut itsekin tekevät esittelyvideoita näyttääkseen koulujen tiloja ja turvallista ilmapiiriä.
Sekä Rosenblad että Ellebjergin koulun rehtori Anne Graah sanovat Ylelle, että kampanjoilla on ollut vaikutusta. Yhteistyökouluissa on nyt aiempaa laajempi kirjo lapsia sosioekonomiselta ja etniseltä taustaltaan erilaisista perheistä.
– Päättäjätkin kuuntelevat lasten vanhempia enemmän kuin vain meidän koulujen kertomaa, rehtori Anne Graah sanoo.
Rosenblad lisää, että kyse on toki myös asuntopolitiikasta ja asuinalueiden segregaatiosta eli eriytymisestä, johon järjestö ei voi suoranaisesti vaikuttaa.
Yksityiskoulujen suosio ei ole ongelma, mutta suosion syy on
Tanskassa vanhemmat saavat valita lapselleen muun kuin lähimmän koulun, jos halutussa koulussa vain on paikkoja muillekin kuin kyseisellä alueella asuville lapsille.
Julkisten koulujen lisäksi tarjolla on yksityiskouluja, jotka maksavat noin 150–350 euroa kuussa. Yksityiskouluja on ollut jo vuosikymmeniä, mutta uutta on se, että yhä useampi vanhempi valitsee yksityiskoulun julkisen oppilaitoksen sijasta.
Samaan aikaan kun julkisia kouluja on lakkautettu, uusia yksityiskouluja on perustettu lisää.
Julkisten koulujen opettajaliiton varapuheenjohtaja Dorte Lange sanoo, että yksityiskoulujen yleistyminen ei sinänsä ole ongelma.
– Mutta jos yksityiskoulu valitaan sen takia, että julkinen koulu ei ole tasokas, se on ongelma.
Langen mukaan julkisten koulujen luokkakokojen ja opetuksen laadun on oltava kohdillaan, jotta ne voivat kilpailla yksityiskoulujen kanssa. Lisäksi Bruge Folkeskolenin kaltaisilla toimilla on positiivisia vaikutuksia.
– Joissakin kaupungeissa etnisesti niin sanotut kantatanskalaiset ovat tehneet yhdessä sopimuksen laittaa lapsensa julkiseen lähikouluun.
Dorte Lange muistuttaa, että vanhemmilla itsellään on vastuu hyvän kouluilmapiirin luomisessa: Tanskassa jopa lakiin on kirjattu, että julkisten koulujen ja vanhempien tulee tehdä yhteistyötä.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 22.3. kello 23:een saakka.