Keskisuomalaisten lukioiden oppilasmäärät pienenevät kiihtyvällä tahdilla lähivuosikymmenen aikana. Ankaralta opiskelijakadolta ovat välttyneet lähinnä Jyväskylän ja muutaman muun isomman kunnan tai kaupungin lukiot.
Ylen maakunnan lukioille tekemä kysely kertoo, että kunnat pitävät kaikin keinoin kiinni pienenevistä oppilaitoksistaan, ja kynnys lukion lakkauttamiseen on korkea.
Toisen asteen koulutus nähdään tärkeäksi paikkakunnan elinvoimalle.
– Lukio paikkakunnalla on yritysten ja työvoiman saamisen kannalta merkityksellinen, Karstulan yhtenäiskoulun ja lukion rehtori Jaana Talja-Latvala toteaa.
Vuosituhannen alussa Karstulan lukiossa oli 185 oppilasta, tänä lukuvuonna heitä on 72. Kymmenen vuoden kuluttua määrä on arviolta 30–40.
Talja-Latvala huomauttaa, että mahdollisuus käydä lukiota kodin läheisyydessä on tärkeää Karstulan kaltaisella alueella, jossa on pitkät etäisyydet ja vähän julkista liikennettä.
Karstula houkuttelee opiskelijoita tarjoamalla lukiolaisille maksuttoman aamiaisen ja mahdollisuuden ilmaiseen ajokorttiin. Uudet tilat ja opettajat ovat yhteisiä perusopetuksen kanssa.
Myös Hankasalmen lukio toimii uusissa yhtenäiskoulun tiloissa. Oppilasmäärän turvaa pitkään jatkunut suunnistuslinja, jolla opiskelee kolmannes Hankasalmen 75:stä lukiolaisesta.
Kaikki suunnistuslukiolaiset tulevat kunnan ulkopuolelta, ja Hankasalmi aikoo kehittää suunnistus- ja liikuntalinjaa edelleen, kertoo sivistystoimenjohtaja Eila Laulajainen-Malkki
Valtion tuki turvaa pienen lukion
Valtion rahoitusleikkaukset ovat kirpaisseet lukioita jo yli vuosikymmenen. Kaikki Ylen kyselyyn vastanneet maakunnan oppilaitokset mainitsevat asiasta.
Valtio on kuitenkin maksanut korotettua rahoitusta pienille, alle 200 oppilaan lukioille, minkä lisäksi syrjäseuduilla on ollut mahdollisuus hakea harkinnanvaraista tukea.
Konneveden sivistystoimenjohtaja Kati Laine-Rissanen sanoo, että pienet lukiot tarvitsevat valtiolta erityisrahoitusta, jotta kunta voi järjestää lukiokoulutusta ”myös maltillisilla opiskelijamäärillä”.
Viime vuonna harkinnanvaraista tukea sai Kuntaliiton mukaan vain 17 opetuksenjärjestäjää, niiden joukossa Kinnula Keski-Suomesta.
Näin Kinnulan lukion rehtori Aino-Kaisa Yrjänä kertoo lukionsa oppilasmäärän kehityksestä, ulkomaisista opiskelijoista ja rahoituksesta:
Kinnulan tavoin myös Konnevesi on alkanut miettiä ulkomaisten opiskelijoiden houkuttelemista. Lisäksi lukio suunnittelee yhteistyötä Jyväskylän yliopiston ja Konneveden tutkimusaseman kanssa.
Petäjävedellä askel kansainvälistymiseen on jo otettu, vaikka oppilaskato on ollut maltillisempaa kuin maakunnan reuna-alueilla. Tällä hetkellä lukiossa on neljä kansainvälistä opiskelijaa, jotka ovat tulleet Finest Future -yrityksen kautta.
– He ovat jo lähtömaassaan opiskelleet suomen kieltä ja suorittavat täällä suomenkielisen ylioppilastutkinnon, sivistystoimenjohtaja Timo Holm kertoo.
Petäjävesi pitää lukion säilymistä tärkeänä perusopetuksen turvaamiselle.
– Ilman lukiota pienen yläkoulun pätevien opettajien rekrytointi vaikeutuisi huomattavasti, Timo Holm toteaa.
Harva kunta kuitenkaan harkitsee voimien yhdistämistä naapureiden kanssa lukiokoulutuksessa. Pohjoisessa Keski-Suomessa Pihtipudas ja Viitasaari ovat päinvastoin purkamassa aluelukionsa nyt, kun kuntapariyhteistyö loppuu.
Kunnat keskittyvät nyt oman lukionsa kehittämiseen ja markkinointiin.
Pihtiputaan lukion rehtori, aluelukion rehtorina toiminut Markku Piippo kertoo, että kilpailu toisen asteen opiskelijoista kiristyy jatkuvasti:
Lukioverkko on harventunut
Lukioiden määrä on laskenut 2000-luvulla Keski-Suomessa. Jyväskylässä kaupungin lukio-opinnot on keskitetty Gradian kahteen suurlukioon, ja sekä Jämsä, Keuruu että Äänekoski ovat lakkauttaneet yhden lukion.
Keuruulla lukiolaisten määrä on vuosituhannen alusta puolittunut nykyiseen 134:ään. Jämsässä oli tämän lukuvuoden päättyessä noin 225 lukiolaista, eli noin kolmannes vähemmän kuin parikymmentä vuotta sitten.
Lähivuosikymmenen aikana suuria muutoksia ei ole tiedossa, ja kaupungeissa luotetaan siihen, että lukiokoulutusta tarjotaan tulevaisuudessakin.
Jyväskylän suurlukioihin riittää tulijoita, vaikka kaupungissa on myös yliopiston alainen Normaalikoulun lukio. Vuosittain hakijoiden määrä ylittää aloituspaikkojen määrän noin sadalla, kertoo tulosaluejohtaja, Gradia-lukioiden rehtori Samuli Laitinen.
Opiskelijapulasta ei kärsitä myöskään Jyväskylän lähikunnissa Laukaassa ja Muuramessa. Molempia hyödyttää paitsi kaupungin läheisyys myös lapsiperheiden suuri määrä.
Valtion rahoitusleikkaukset ja kuntien liian suuri taloudellinen vastuu lukiokoulutuksesta huolestuttaa kuitenkin molempia kuntia.
Myös Jyväskylässä kannetaan huolta lukiokoulutuksen rahoituksesta. Samuli Laitinen ennustaa, että valtio ohjaa rahoituspolitiikallaan lukioita tiiviimpään yhteistyöhön tulevina vuosina:
Yhteenvetona voisi lukiokyselyn perusteella todeta, että ne kunnat, joissa lukio on, pitävät oppilaitoksestaan kynsin hampain kiinni.
Kyse on paitsi koulutuksesta myös elinvoimasta.
Lukion menettäminen merkitsisi monelle kunnalle myös perusopetuksen vaarantumista, sillä se heikentäisi mahdollisuuksia rekrytoida opettajia.
Toisen asteen koulutuksen uskotaan myös madaltavan nuorten kynnystä jäädä tai palata paikkakunnalle valmistumisen jälkeenkin.
Kunnat joutuvat kuitenkin miettimään uusia tapoja tarjota lukiokoulutusta tulevina vuosina ja vuosikymmeninä, jos ja kun nykyinen väestönkehitys jatkuu.