Vaalikeskusteluissa väitellään työperäisestä maahanmuutosta. Tilastot kertovat asiantuntijan mukaan sen tarpeesta selvää kieltä: maahanmuuttajat paikkaavat Suomen työllisyysvajetta.
– Koko 2000-luvun työpaikkojen määrän kasvu on ollut pelkästään maahanmuuttajien ja heidän jälkeläistensä varassa, tilastotieteilijä Pekka Myrskylä tulkitsee Ylelle.
Myös Sanna Marinin (sd.) hallitus saa kiittää työllisyysasteen noususta suureksi osaksi maahanmuuttajia. Ilman heitä aste voisi olla jopa 10 prosenttiyksikköä nykyistä alempi, Myrskylä arvioi.
Työllisyysaste oli viime vuonna Tilastokeskuksen mukaan vajaat 74 prosenttia, 1,6 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2021.
Myrskylä on kirjoittanut Suomen työllisen väestön kehityksestä Tilastokeskuksen nettisivuille. Hän on Tilastokeskuksesta eläköitynyt väestötilastojen asiantuntija.
Kuka siivoaisi ja ”wolttaisi” ilman maahanmuuttajia?
Tilastotieteilijän mukaan Suomi olisi pahassa pulassa ilman maahanmuuttajien työpanosta.
Pekka Myrskylä kysyy, kuka pääkaupunkiseudulla esimerkiksi siivoaisi, ajaisi busseja ja toimittaisi ihmisille aterioita wolt-kuskeina, jos maahanmuuttajia ei olisi. Suomalaiset eivät näitä töitä enää juuri tee.
– On loukkaavaa, jos sanotaan, että heidän työnsä on Suomelle enemmän haitaksi kuin hyödyksi, Myrskylä sanoo.
Hän muistuttaa myös, että läheskään kaikki maahanmuuttajat eivät työskentele matalapalkkaisissa töissä, vaihtelua löytyy wolt-kuskeista taannoiseen intialaiseen Nokian pääjohtajaan. Esimerkiksi pelifirmoissa, tutkijoina ja lääkäreinä on paljon ulkomaalaisia.
Ulkomaalaistaustaiset perustavat myös yrityksiä useammin kuin kantaväestö. Esimerkiksi etniset ravintolat ovat maahanmuuttajien perustamia.
Maahanmuuttajat paikkaavat huonoa syntyvyyttä
Myrskylän päähavainto on, että 2000-luvulla työllisten määrän kasvu on tullut Suomessa kokonaan maahanmuuttajista.
Työllisten määrä on kasvanut vajaalla 150 000:lla. Kotimaisia kieliä puhuvien työllisten määrä on vähentynyt 15 000:lla, kun taas vieraskielisten määrä on kasvanut 164 000:lla.
– Jos maahanmuuttajia ei olisi, työllisiä olisi 200 000 vähemmän kuin nyt, Myrskylä summaa.
Kehityksen syynä on tietysti Suomen väestön vanheneminen.
– Jos vuodessa syntyy 40 000 lasta ja eläkkeelle siirtyy 70 000, niin malli ei toimi, hän sanoo.
Myrskylän mukaan Suomi tarvitsee joka vuosi ainakin 35 000 henkeä nettomuuttoa täyttääkseen tulevien vuosien työvoimatarpeensa.
Hän uskoo Suomen saavan nopeaa apua ukrainalaisista, joita tuli Suomeen viime vuonna 48 000. Vielä ei toki tiedetä, kuinka moni heistä tänne jää.
– He ovat työteliästä väkeä ja nostavat maahanmuuttajien työllisten määrää selvästi.
Osa maahanmuuttajista tekee töitä enemmän kuin suomalaiset
Myrskylä harmittelee sitä, että maahanmuuttajia voidaan työntää poliittisessa keskustelussa yhteen laariin. Heidän väitetään työllistyvän huonosti ja elävän yhteiskunnan tukien varassa.
Kokonaiskuva on tilastotieteilijän mukaan kuitenkin toisenlainen.
– On aika hämmästyttävää, että ulkomaalaisväestöstä on töissä yhtä paljon kuin kotimaisistakin eli vajaat 43 prosenttia, kun tarkastelussa on koko väestö, Myrskylä sanoo.
Tätä selittää tietysti kantaväestön ikärakenne. Siitä eläkkeellä on 1,4 miljoonaa eli 28 prosenttia, maahanmuuttaneista vain 25 000 eli kuusi prosenttia.
Vieraskielisten koko väestöstä on työttömänä 10 prosenttia, kotimaisia kieliä puhuvista neljä prosenttia.
Myrskylä sanoo, että eri maahanmuuttajaryhmien työllistymisessä on toki eroja. Esimerkiksi Afrikasta tulevien työttömyys on keskimääräistä korkeampi.
Osa maahanmuuttajista taas tekee enemmän töitä kuin suomalaiset.
– Virolaiset, thaimaalaiset ja nepalilaiset ovat enemmän töissä kuin suomalaiset, Myrskylä sanoo.
Hänen mukaansa ei ole kuitenkaan olemassa mitään markkinaa, josta Suomi voisi noin vain poimia työntekijänsä.
Tällä hetkellä Suomeen muuttavista noin 60 prosenttia tulee EU-maista. Tulijoita on paljon myös Aasiasta.