– Maistuvampaa kouluruokaa! kuuluu megafonista.
Äänessä on rovaniemeläinen, 15-vuotias koululainen Jere Ollonen ja käynnissä on mielenosoitus paremman kouluruoan puolesta.
Noin 30 hengen nuoren ja hieman vanhemmankin mielenosoittajan joukko kuuntelee, kun Ollonen puhuu megafoniin.
Tempaus sai alkunsa sosiaalisesta mediasta, kun Ollonen julkaisi kuvia kouluruoasta sosiaaliseen mediaan.
Palaute oli valtaisaa ja aiheeseen tarttui myös paikallinen media (siirryt toiseen palveluun).
–Olihan se aika yllättävää, kun MTV:ltäkin soitettiin ja haluttiin haastatella, Ollonen sanoo.
Muu palaute jakaantui kahtia.
– Toinen puoli, lähinnä aikuiset, antoivat palautetta, että miksi pitää valittaa ilmaisesta kouluruoasta. Toiset taas, eli suurin osa nuorista on ollut positiivisella mielellä tästä ja osa aikuisistakin.
Kouluruoka ei vie nälkää
Ollosen mukaan ongelma on, ettei moni ruoka täytä koko päivää.
– Ruoka on yksinkertaisesti tehty sellaiseksi, ettei se maistu nuorille. Esimerkiksi kun ruokalistaa uudistettiin syksyllä ja kalakeitosta tehtiin kookoskalakeittoa, ei se enää maistu nuorille samalla tavalla.
Ollonen ei vaadi koululaisten ruokalautasille kummallisuuksia.
– Nuoret tykkäävät ihan perusruoasta. Oma suosikkini on kalkkunapasta. Ihan niitä perusruokia saisi olla useammin tarjolla.
Myöskään jokaviikkoinen kasvisruoka- ja puuropäivä ei saa Olloselta kiitosta.
– Ei sillä puurolla jaksa koko päivää. Enkä ymmärrä, miksi koululaiset pakotetaan syömään kasvisruokaa. OIen aikuisiltakin kuullut poalautetta, että kun koulussa on pakotettu syömään jotain ruokaa, niin sitä ei aikuisiälläkään ole pystynyt syömään.
Ollosen mielestä on mahdoton ajatus, että kasvavat nuoret saisivat kouluruoasta tarpeeksi energiaa ja tarvittavat proteiinit.
– Puuroa pitäisi syödä 800 grammaa, että tarvittava kalorimäärä täyttyisi ja kilo, jotta proteiinit. Possunlihakeittoa pitäisi syödä kilo ja 600 grammaa, jotta kaikki kalorit saisi keitosta.
Kyselyiden mukaan puuro on yksi suosituimpia ruokia
Rovaniemen kaupungin ruokapalveluissa keskustelua kouluruoasta on seurattu positiivisella mielellä.
– Ensiksi olimme tietysti hieman yllättyneitä. Meillä on omasta mielestämme ollut varsin hyvät ja suorat välit joka suuntaan, palvelualuepäällikkö Hajnalka Kiss-Herttua sanoo.
Kielteisestä palautteesta huolimatta Kiss-Herttuan mukaan on aina silti hyvä asia, kun kouluruoka nousee keskusteluissa esille.
– Ja on oikein hyvä, kun koululaiset itse ovat kiinnostuneita kouluruoasta.
Kiss-Herttuan mukaan on silti tosiasia, etteivät kaikki ruoat aina maistu kaikille.
– Nyt on puhuttu paljon kasvisruoka- ja puuropäivistä. Ne eivät osalle maistu, mutta ovat toisten suosikkeja. Kasvisruokakaan ei ole mikään uusi juttu. Sitä on ollut tarjolla vuodesta 1995 saakka.
Ruokapalvelut tekee koululaisille kyselyn suosituimmista ruoista kahden, kolmen vuoden välein.
– Olen ollut tekemässä näitä kyselyitä vuodesta 2004. Puuro on vastauksissa aina viiden suosituimman joukossa.
Samaa ruokaa kouluissa ja päiväkodeissa
Ruokalistat muuttuvat Rovaniemen kaupungissa neljän vuoden välein. Viimeksi listat uudistettiin viime syksynä. Listoja on useampia ja ne vaihtuvat viiden viikon välein.
Kehittelytyö aloitetaan aina vuotta aiemmin ja lista kootaan oppilaille ja päiväkodeille tehdyn kyselyn perusteella.
– Toki meidän täytyy ottaa huomioon myös ravitsemussuositukset ja ylipäänsä keittiöiden mahdollisuudet tehdä kyseistä ruokaa.
Saman ruokaa tarjotaan koulujen lisäksi myös kaupungin päiväkodeissa. Se ei Kiss-Herttuan mukaan kuitenkaan ole ongelma.
– Meillä on kouluilla tarjolla aika kattava valikoima mausteita, joita jokainen voi itse lisätä omaan makuunsa sopivaksi.
Hinta ei ole automaattisesti rajoittava tekijä.
– Joskus voidaan käyttää kalliimpaa raaka-ainetta, ja jokin toinen päivä tarjolla voi olla halvempi ruoka. Sillä se tasoittuu.
Vaikka raaka-aineiden hinnat ovat kallistuneet, se ei rovaniemeläisten koululaisten lautasella ainakaan vielä näy.
– Periaatteena on, että lasten lautaselta ei säästöä haeta.
Jos ruoka ei kelpaa laisinkaan, se poistuu listoilta
Joskus keittiölläkin myönnetään, ettei uusi ruoka ole välttämättä onnistunut. Myös palautteeseen reagoidaan tarvittaessa nopeasti. Jos jokin saa aikaan täystyrmäyksen, silloin se napataan pois listoilta.
– Yksi sienipohjainen ruoka oli tarjolla vain kerran ja vaikka se kokeilussa tuntui ja maistui hyvältä, ei se ollut onnistunut.
Juuri ennen hiihtolomia listoilta katosi myös vasta syksyllä listoilla saapunut texmex-kiusaus.
– Voi sanoa, että sen ulkonäköön ei oltu itsekään tyytyväisiä. Siitä tuli sellaista mössöä.