Vaalilautakunnan puheenjohtaja Aslak Pieski pitää äänioikeutettujen määrän kasvua luottamuslauseena saamelaiskäräjien legitimiteetille.
– Näyttää siltä, että nyt ovat vireytyneet nämä niin sanotut perussaamelaiset. Nyt on lähdetty liikkeelle, sanoo Pieski.
Hänen mukaansa aiemmin oli nähtävissä, että osa koki saamelaiskäräjien toiminnan vieraaksi, koska siellä oli mukana korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä mukaan otettuja niin sanottuja KHO-saamelaisia.
Samalla kun vaalilautakunta eilen tiedotti ennätysmäärästä äänioikeutettuja, se kertoi päätöksestä, joka jättää merkitsemättä uuteen vaaliluetteloon 86 sellaista henkilöä, jotka olivat edellisten vaalien luettelossa.
Kyse on henkilöistä, jotka KHO on vuosina 2011–2021 katsonut äänioikeutetuiksi vastoin saamelaiskäräjien kantaa.
Vaalilautakunnan mukaan sen nyt tekemä päätös perustuu YK:n ihmisoikeuskomitean vuonna 2019 ja YK:n rotusyrjinnän poistamista käsittelevän komitean vuonna 2022 esittämään arvosteluun. YK:n elinten mukaan KHO:n äänioikeusratkaisut ja niissä noudatettu kokonaisharkinta loukkaavat saamelaisille alkuperäiskansana kuuluvaa itsemääräämisoikeutta.
– Huomattiin, että ne päätökset oli kansainvälisen oikeuden vastaisia. Meidät vietiin vaikeaan tilanteeseen, että joko teemme tietoisesti kansainvälistä oikeutta vastaan tai olemme sen puolella, sanoo Pieski.
– Toisaalta ei valtio voi vaatia, että rikkomalla näitä kansainvälisen oikeuden säännöksiä, meidän pitäisi niitä myös rikkoa niitä omaa kansaa vastaan.Se ei ole länsimaista ajattelua.
Kuuntele Aslak Pieskin haastattelu.
Edellisten vaalien ääniharava ei sulata päätöstä
Äänioikeusluetteloon jätettiin merkitsemättä KHO:n vuonna 2011 äänioikeutetuiksi hyväksymät henkilöt. Yksi heistä on inarilainen Kari Kyrö, joka oli edellisten saamelaiskäräjävaalien ääniharava.
Kyrön mukaan hänet on jätetty merkitsemättä vaaliluetteloon jo kerran aiemmin ja neljästi haettu KHO:n päätöksen purkua, mutta joka kerta ylin oikeusaste on pitänyt äänioikeudet voimassa.
Kyrön mielestä vaalilautakunnan tekemä päätös on sekä lain että KHO:n lainvoimaisen päätöksen vastainen.
– Korkein hallinto-oikeushan on vuonna 2011 tehnyt vuosikirjapäätöksen, jolla se on määrännyt minut merkittäväksi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Sitä on vuosien varrella sorkittu yhdellä, jos toisella tavalla saamelaiskäräjien hallituksen toimesta. KHO on myöskin tutkinut näitä YK-lausumia, joita sieltä vuosien aikana on tullut ja todennut moneen kertaan sen, että se päätös on ja pysyy, sanoo Kyrö.
– Se on lainvoimainen päätös ja sitä on kaikkien noudatettava kuten siinä alkuperäisessä päätöksessä lukee: tätä kaikki noudattakoot, kommentoi Kyrö vaalilautakunnan päätöstä.
Kyrön mukaan voi olla kyse siitä että lautakunta haluaa pelotella äänestäjiä.
– Koska olin viime vaalien ääniharava ja sain peräti 220 ääntä, joka on suurin äänimäärä saamelaiskäräjävaaleissa koskaan, niin olisiko lähdetty potkimaan aisan yli, jotta säikäytetään niitäkin, jotka ovat äänestäneet minua. Olisiko tämä myös kosto heille, pohtii Kyrö.
Saamelaiskäräjien äänioikeusasia nyt karsittujen 86 henkilön kohdalla puidaan todennäköisesti lopulta KHO:saa aiempien kertojen tapaan. Oikeusturvakeinona on hakea oikaisua ensin saamelaiskäräjiltä ja ylimpänä asteena KHO:lta.
Kuuntele Kari Kyrön haastattelu.
Lue lisää Lapin uutisia. Kuuntele ja katsele sisältöjämme Yle Areenassa.
