Presidentti Niinistö Xin ja Putinin tapaamisesta: "Sisältää elementtejä, joilla voi olla paljon merkitystä maailmankulkuun"

Niinistö Xin ja Putinin vierailusta: "Sisältää elementtejä, joilla voi olla paljon merkitystä maailmankulkuun"

Lopuksi Niinistöltä kysytään Kiinan presidentti Xi Jinpingin ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin tapaamisesta. Xi matkustaa maanantaina vierailulle Venäjälle.

Niinistö jälleen toistaa pitävänsä tämänhetkistä geopoliittista kierrettä huolestuttavana. Hän pitää tulevaa vierailua yhtenä mittarina maailmantilasta ja suunnasta.

Keskeinen kysymys on Niinistön mukaan se, tukeeko Kiina jo Venäjää ja onko sillä suunnitelmia tukea sitä jatkossa.

– Vierailu sisältää elementteja, joilla voi olla paljon merkitystä maailman kulkuun.

Niinistö keskusteli geopoliittisesta tilanteesta myös Turkin presidentti Erdoğanin kanssa, mutta keskustelu ei tuonut "suuria uusia näköaloja".

– Kokonaiskuva kaikesta huolimatta näyttää kiristyvän.

Niinistön mukaan Nato-prosessissa ei ole tehty "valtavia virheitä"

Olisivatko suomalaiset voineet tehdä jotain toisin Nato-prosessissa?

Esimerkiksi Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola sanoi viikko sitten Ykkösaamussa, että Suomi ei olisi saanut olla liian ylimielinen esimerkiksi liittyen Unkarin oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.

– Monta toimenpidettä voidaan jälkikäteen viisaana tietysti kyseenalaistaa. Minusta suuressa linjassa tuntuu siltä, ettemme valtavia virheitäkään ole tehneet, Niinistö sanoo.

Niinistö muistelee raskaimpia hetkiä Nato-jäsenyyshakemuksen aikana – "Se oli tuntematon tilanne"

Niinistöltä kysytään myös raskaista hetkistä tämän vuoden aikana. Niitä ei ole ollut, Niinistö sanoo. Hänestä raskain hetki oli paljon aiemmin, jolloin Putin ilmoitti, että Naton laajentuminen loppuu tähän.

– Sehän oli aikalailla vaikea.

Niinistö kertoo olleensa joulukuussa 2021 ja tammikuussa 2022 yhteydessä Zelenskyin, Bidenin ja Putinin kanssa.

– Sitten alkoi tulla viestiä yhä enemmän viestiä ulkoa, että hetkinen mitäs siellä Suomessa, onko Suomi jotenkin riskialttiina? Siitä sitten väistämättä joutui ajattelemaan, että meidän on jotain muutettava joka tapauksessa, Niinistö kertoo.

Jos mitään ei olisi muutettu, tilanne olisi voinut näyttää Niinistön mukaan ulkopuolelle siltä, että Venäjä on kieltänyt Suomea toimimasta näin eli hakemasta Nato-jäsenyyttä.

– Sillä olisi ollut jo sinänsä vaikutusta Suomen asemaan.

Myös paljon ajattelemisen aihetta ja huolta herätti se, millainen reaktio "idästä päin olisi", Niinistö sanoo viitaten Nato-jäsenyyshakemuksen jättämiseen.

– Siinä käytiin läpi monta variaatiota puolustusvoimien komentanjakin kanssa, mitä saattaa tapahtua ja miten saattaisimme reagoida. Se oli tuntematon tilanne siinä mielessä.

Niinistöltä kysytään lisää yleisökysymyksiä. Hän ei näe mitään syytä siihen, että Suomi lähtisi ydinaseita tuomaan ydinaseita maaperälleen. Siihen ei myöskään ole kenellekään halua, Niinistö sanoo.

Nato-tukikohtia ei ole perustettu tällä vuosituhannella mihinkään, Niinistö toteaa.

Nato-joukkojen suhteen Niinistö sanoo, että meillä tulee varmasti "jatkuvalla syötöllä" käymään erilaisia Nato-joukkoja esimerkiksi harjoituksissa.

"Turvallisuuskudelma Pohjolan yllä on tiivis"

Niinistön mukaan se ei vaikuta ratkaisevasti Suomen tilanteeseen, kun nyt näyttää siltä, että Natoon liittyminen tapahtuu ilman Ruotsia.

Niinistö painottaa, että yhteistyö Ruotsin kanssa on tiivistä ja Suomen "turvallisuusrakenne on hyvin monisäikeinen".

– Turvallisuuskudelma Pohjolan yllä on aika tiivis jo nyt, Niinistö sanoo.

– Kyllä Pohjolan turvallisuus on aika vakaa ja vankka.

Niinistö: En ole törmännyt tilanteeseen, jossa täytyisi olla erikseen jotain anelemassa

Millaista on ollut, kun Suomi on joutunut hattu kuorassa hakemaan autoritaarisilta johtajilta hyväksyntää? Tätä Niinistöltä kysytään.

– Jos nyt hattua käyttäisin, en olisi sitä joutunut kertaakaan käteen ottamaan.

Niinistön mukaan Suomi ei ole käynyt mitään erillisneuvotteluja ja Madridin asiakirja kestää hänestä arvostelua. Madridin asiakirjassa on kyse yhteisymmärrysasiakirjasta, jonka Suomen, Ruotsin ja Turkin ulkoministerit allekirjoittivat kesällä.

– En minä ole kertaakaan törmännyt tilanteeseen, että täytyisi olla erikseen jotain anelemassa. Päinvastoin, Niinistö sanoo.

Niinistö ei myöskään tunnu olevan huolissaan siitä, millaista Nato-yhteistyötä Suomi voi tulla tekemään Turkin ja Unkarin kanssa. Niinistö painottaa, että molemmat maat ovat Naton pitkäaikaisia jäseniä.

Niinistö ei usko, että Suomen ja Ruotsin liittyminen vaikuttaisi Turkin ja Unkarin käyttäytymiseen Natossa.

Niinistö ei myöskään ajattele, että Suomi siirtyisi Nato-jäsenyyden myötä eräänlaiseen uuden suomettumisen aikaan, jossa Suomen pitäisi varoa toimintaansa miellyttääkseen esimerkiksi Turkkia.

– En minä nyt näe, että meillä on minkäänlaista suurempaa tarvetta käyttäytyä toisella tavalla kuin mitä muutoinkin käyttäytyisimme ja mitä oikeana pidämme

Niinistö: Maailmassa tapahtuu nyt hyvin kielteistä kierrettä

Niinistö kertoo keskustelleensa Erdoğanin kanssa tämänhetkisestä geopoliittisesta tilanteesta, jota Niinistö pitää hyvin huolestuttavana.

– Ollaan menossa koko ajan vaarallisempaan suuntaan.

Niinistö halusi kuulla Erdoğanin tuntemuksia tilanteesta, sillä Erdoğanilla on keskusteluyhteys Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyiin, Venäjän presidentti Vladimir Putiiniin sekä myös Pekingiin.

– Hänen tuntumansa siitä oli kyllä hyvä kuulla siihen mittaan kun hän sitä avasi, Niinistö sanoo.

– Kyllä nyt on tärkeää, että havahdutaan siihen, että maailmassa tapahtuu nyt hyvin kielteistä kierrettä.

Milloin Suomi voisi olla Naton jäsen?

Niinistö ei mielellään anna asiasta aikamääriä, sillä "niitä on ollut pilvin pimein".

Hän kuitenkin sanoo, että Turkin parlamentti on Erdoğanin sanojen mukaan vielä huhtikuun puolella parisen viikkoa koolla.

– Siinä ajassa Turkin pitäisi toimia, muutoin venähtää aika pitkälle.

Turkissa järjestetään parlamenttivaalit toukokuun puolivälissä.

Niinistön mukaan parhaassa tapauksessa Nato-jäsenyyden suhteen ollaan viisaampia "pääsiäisen nurkilla".

"Hienoa, että tämä vaihe näyttäisi olevan ohitse"

Avaa kuvien katselu

Aluksi presidentti Niinistö kertoo päällimmäisistä tunnoistaan liittyen juuri päättyneeseen Turkin matkaan, jonka aikana Erdoğan ilmoitti, että Turkin parlamentti aloittaa Suomen Nato-jäsenyyden ratifioinnin.

– Onhan se tietysti helpotus, mutta täytyy muistaa että tämä on pitkä prosessi, Niinistö sanoo.

– Hienoa, että tämä vaihe näyttäisi olevan ohitse.

Niinistö toistaa jälleen, että Suomi kaipaa myös Ruotsin Nato-jäseneksi.