Sveitsiläinen UBS-pankki ostaa romahduksen partaalle ajautuneen kilpailijansa Credit Suissen kolmella miljardilla Sveitsin frangilla eli noin 3,02 miljardilla eurolla.
Sveitsin viranomaiset kertoivat tiedotustilaisuudessa sunnuntai-iltana pankkien sulautuvan ja myöhemmin Credit Suisse kertoi itse kauppahinnan.
Sveitsin keskuspankki tukee järjestelyä lupaamalla fuusioituvalle pankille likviditeettilainaa 100 miljardiin Sveitsin frangiin asti.
Kyseisellä hätärahoituksella on tarkoitus turvata pankin maksukykyä, jos sitä uhkaisi talletuspako.
UBS korotti sunnuntaina tarjoustaan parilla miljardilla. Financial Times -talouslehden (siirryt toiseen palveluun) aiemmin tänään saamien tietojen mukaan UBS tarjosi kilpailijastaan ensin yhden miljardin hintaa, sitten kahta miljardia.
Kolmekin miljardia on alle puolet siitä, mikä Credit Suissen markkina-arvo oli perjantai-iltana.
Kauppaan ei haettu hyväksyntää Credit Suissen osakkeenomistajilta, mikä kertoo, että ratkaisujen löytämiselle oli kova kiire.
1. Miksi tilanne on niin akuutti?
Sveitsin keskuspankki, hallinto ja keskuspankki ovat hakeneet kuumeisesti ratkaisua pankkisotkuun läpi viikonlopun.
Pelkona on ollut, että Credit Suissen tilanne vaikeutuu ja sen ongelmat leviävät muihin pankkeihin maanantaina, kun markkinat avautuvat.
Maan hallitus harkitsi myös Credit Suissen osittaista tai kokonaista kansallistamista tilanteessa, jossa kauppa olisi jäänyt toteutumatta.
Euroopan 20 suurimman pankin joukkoon kuuluva Credit Suisse on luokiteltu globaaliksi, systeemisesti tärkeäksi pankiksi eli se on niin sanotusti liian suuri kaatumaan. Tällaiseksi luokitellun pankin kaatumisella voi olla vakavia vaikutuksia koko pankkijärjestelmään, rahoitusmarkkinoihin ja lopulta myös reaalitalouteen.
Sveitsiläisenä Credit Suisse ei kuulu eurojärjestelmään eikä Euroopan pankkiunioniin, mikä vähentää pankkiongelmien dominoefektin uhkaa.
Eurooppalaisena suurpankkina sillä on silti laajoja keskinäisriippuvuuksia muiden eurooppalaisten pankkien ja rahoituslaitosten kanssa.
2. Rauhoittuvatko markkinat?
Riittääko kaupan toteutuminen ja Sveitsin keskuspankin lupaus tuesta nyt rauhoittamaan markkinat?
– Hyvin suurella todennäköisyydellä voi sanoa, että tämän pitäisi riittää, Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen tuumaa.
Aivan vuoren varma ei voi Puttosen mukaan silti olla.
– Pitihän sekin riittää, kun muutamaa päivää aiemmin Sveitsin keskuspankki lupasi 50 miljardin Sveitsin frangin likviditeettilainaa Credit Suissen tueksi. Se riitti yhden päivän, mutta seuraavana päivänä alkoi taas hermostuneisuus leviämään.
Nyt lupaus on 50 miljardin sijaan 100 miljardia. Se on jo aivan eri mittaluokan summa, sillä Credit Suissessa lepäävien talletusten yhteenlaskettu summa ei ole Puttosen mukaan kovin paljoa suurempi.
– Tämän (100 miljardin) pitäisi kyllä riittää siihen, että ihmiset vielä huomenna aamulla vielä jotkut on edelleen huolestuneita, he pystyvät sen nostamaan ja pankki pystyy maksamaan.
Puttosen mukaan ennustamisesta hankalaa tekee se, että esimerkiksi talletuspaossa on pohjimmiltaan kyse psykologiasta: omat rahat halutaan turvaan, kun huolestuneisuus alkaa levitä.
Yllättävää nyt syntyneessä kriisissä on hänen mukaansa se, että periaatteessa kaiken piti olla ihan hyvin eurooppalaisissa ja yhdysvaltalaisissa pankeissa, joiden vakavaraisuus on kohentunut ja valvonta tiukentunut sitten finanssikriisin.
– On tässä todella paljon mietittävää, että miten pankkitoiminnan regulointi järjestetään jatkossa, että ei ajauduta tämän kailtaisiin tilanteisiin.
3. Miksi perinteinen pankkijätti on ajautunut romahdukseen?
Credit Suisse on ollut vaikeuksissa jo vuosia. Taustalla on jättimäisiä sijoitustappioita, rahanpesua, sakkoja ja yhtiön sisäisiä riitoja. Viime vuonna se teki yli seitsemän miljardin euron tappiot.
Tilanne kriisiytyi alkuviikosta, kun Credit Suissen tuore tilintarkastusraportti tuli julki.
Siinä selvisi, että sijoittajat ja tallettajat ovat vetäneet rahojaan pankista loppuvuonna kovalla tahdilla. Tahti on ollut selvästi nopeampaa kuin mitä pankin johto on aiemmin viestinyt julkisuuteen.
Keskiviikkona Suissen suuromistaja, saudiarabialainen jätti Saudi National Bankin kertoi, että siltä rahaa ei ole enää ole Suisselle luvassa. Saudipankki osti Suissesta viime vuonna kymmenen prosentin omistuksen.
– Kaikki ymmärtää, että saudipankilla ongelmana ei ole rahan puute. Heillä näyttää menneen luottamus Credit Suissen johtoon, professori Puttonen sanoo.
Saudi-pankin ilmoitus rahahanojen sulkemisesta syöksi Suissen kurssin kymmenien prosenttien laskuun ja käynnisti talletuspaon. Se tarkoittaa tilannetta, jossa suuret määrät tallettajista vetävät rahojaan pois pankista. Yksikään pankki ei kestä suurta talletuspakoa vaan ajautuu pian maksukyvyttömäksi.
Juuri tuona keskiviikkona Sveitsin keskuspankki astui kuvaan ja lupasi Suisselle noin 50 miljardin euron hätärahoituksen, joka ei riittänyt.
Senkin jälkeen Credit Suissesta vedettiin nimittäin talletuksia jopa kymmenen miljardin euron päivätahtia. Jos pankki jatkaisi itsenäisenä, se ajautuisi käytännössä varmasti maksukyvyttömäksi.
4. Kuka menettää rahansa?
Suurimman tappion kaupasta kärsivät Credit Suissen osakkeenomistajat.
– Sveitsin liittoneuvoston antaman hätäasetuksen mukaan sulautuminen voidaan toteuttaa ilman osakkeenomistajien hyväksyntää, Credit Suisse kertoo tiedotteessaan.
Normaalisti vastaavanlaiseen kauppaan menisi äänestyksineen maan lakien mukaan vähintään kuusi viikkoa.
Puttonen kuvailee UBS:n maksamaa kolmen miljardin hintaa käytännössä ”nimelliseksi hinnaksi” verrattuna siihen, mitä pankkien markkina-arvot ovat.
– Onhan se osakkeenomistajille selvä tappio. Mutta maito on jo kaatunut.
Tämäkin tappio on Puttosen mukaan osakkeenomistajille silti parempi vaihtoehto kuin se, että Credit Suisse olisi kansallistettu, eli otettu valtiolle ilman korvausta.
– On tämä nyt tyhjää parempi.
Juttua päivitetty 19.3. kello 22.46: Lisätty Vesa Puttosen kommentit kaupan syntymisen jälkeen.