Euroopan keskuspankin (EKP) pääjohtaja Christine Lagarde rauhoitteli maanantaina illansuussa markkinoita huolista, joita oli pankkialalle noussut sveitsiläisen Credit Suisse -pankin haltuunoton jälkeen.
– Euroalueen pankkien likvidit varat ja pääomapuskurit ylittävät pankkisääntelyn edellyttämät vaatimukset, arvioi Lagarde maanantaina.
Lagarde kertoi Euroopan parlamentin kuulemistilaisuudessa, että EKP:ssä luotetaan euron valuutta-alueen pankkien taloudelliseen tilaan. Lagarde oli EU-parlamentin talousvaliokunnan tentattavana kello 16 Suomen aikaa.
Huoli pankkialalla on kasvanut sen jälkeen, kun amerikkalainen Silicon Valley Bank joutui toissa viikolla viranomaisten haltuun. Vastaavasti Sveitsissä UBS-pankki ilmoitti ostavansa talousvaikeuksiin joutuneen Credit Suissen reilusti alle pankin markkinahinnan.
Pörssit heiluivat
Yhdysvalloissa pörssit avautuivat plussalla. Illalla klo 20 aikoihin teollisuusosakkeiden Dow Jones oli noin prosentin nousussa ja teknologiaosakkeiden Nasdaq noin 0,2 prosenttia plussan puolella.
Maanantaina aamusta Euroopan markkinat sen sijaan olivat erittäin hermostuneita Sveitsin toiseksi suurimman pankin Credit Suissen haltuunoton jälkeen. Helsingin pörssi laski aamulla, mutta kääntyi nousuun pörssipäivän edetessä. Yleisindeksi päätyi päivän päätteeksi 0,95 prosenttia plussalle.
Nordean osake heikkeni ensialkuun noin kolmen prosenttia, mutta kääntyi sitten nousuun ja oli pörssin sulkeuduttua selvästi plussalla.
Samaa pomppimista nähtiin suuriman eurotalouden Saksan pörssissä, jonka pääindeksi laski ensin lähes kaksi prosenttia, mutta kääntyi sitten positiiviseksi. Keskipäivällä Dax oli jo 0,6 prosenttia plussalla.
Euroopan suurimpien pankkien arvot laskivat roimasti aamulla, mutta palautuivat suurin piirtein perjantain tasoilleen myöhemmin päivällä.
Saksan suurimman Deutsche Bankin ja toiseksi suurimman Commerzbankin osakkeet kävivät noin kymmenen prosentin tappiossa. Ranskalaispankit BNP Paribas ja Société Générale miinustivat kumpikin kahdeksisen prosenttia.
Danske Bankin analyytikko Antti Ilvosen mukaan näyttäisi, että kriisi rajautui maanantaina vain muutamaan pankkiin – sveitsiläisten lisäksi joihinkin yhdysvaltalaispankkeihin. Ilvonen on varovaisen optimistinen tilanteesta.
– Ketjureaktiota ei ole tulossa tällä tietoa. Keskuspankit ja viranomaiset ylipäätään Atlantin molemmin ovat tehneet hyvin voimakkaita tukitoimia, joilla on pyritty välttämään, että dominoefekti ei leventyisi muihin isompiin pankkeihin, hän sanoo.
Euroopassa rauhoiteltiin
– Viimeaikaiset tapahtumat osoittavat jälleen, kuinka hauras pankkijärjestelmä voi olla, vaikka sääntelyä on kiristetty useita kertoja maailmanlaajuisen finanssikriisin jälkeen, Barclays-pankin Euroopan-sijoituksista vastaava Emmanuel Cau sanoi Les Echos -talouslehdelle.
Esimerkiksi saksalaiset pankit pyrkivät kuitenkin hälventämään huolta nopeasti maanantain kuluessa. Sekä Deutsche että Commerzbank ilmoittivat, että niillä on Credit Suissen riskillisten velkakirjojen kaltaisia arvopapereita käytännössä olematon määrä.
Euroopan keskuspankki, yhteinen kriisinratkaisuneuvosto ja Euroopan pankkiviranomainen yrittivät maanantaina antamassaan lausunnossa vakuuttaa joukkovelkakirjojen haltijat, etteivät he joudu kärsimään samaa kohtaloa kuin Credit Suissen riskiarvopapereita hankkineet. Viranomaiskolmikon mielestä markkinoiden reaktiot olivat liioiteltuja.
600 eurooppalaisen pankin kehitystä kuvaava Stoxx 600 Banks -indeksi heikkeni 5,3 prosenttia, mutta ponnahti takaisin iltapäivällä.
Helmikuun lopulta indeksi on laskenut yli viidenneksellä, suurimpien pankkien osakkeet jopa enemmän.
Sveitsin suurin pankki UBS ostaa Credit Suissen noin kolmella miljardilla eurolla, pankit sopivat maan viranomaisten kanssa viikonloppuna.
UBS:n osake lähti vapaaseen pudotukseen haltuunoton seurauksena heti maanantaiaamuna, mutta iltapäivällä se pinnisti jo plussalle verrattuna perjantain päätöslukuun.
Zürichin pörssissä Credit Suissen kurssi sen sijaan romahti yli 56 prosenttia. Pankin arvo heikkeni alemmaksi kuin kolmen miljardin euron hinta, jonka UBS siitä maksoi.
Nyt syynätään velkakirjojen ehtoja
Sijoittajia arveluttaa se, että osakkeenomistajat laitettiin sunnuntain diilissä suurimpien velkojien edelle – he saavat siis omansa pois ennen velkojia. Yleensä velkojat ovat osakkeenomistajia paremmassa asemassa pankin vararikossa.
Credit Suissen holveissa on riskivelkakirjoja yhteensä noin 16 miljardilla eurolla. Velkojat eivät saa tällä tietoa niistä mitään takaisin. Finanssialan etujärjestön pääekonomisti Veli-Matti Mattila kuvaa liikettä erikoiseksi.
– Jotain kuvaa se, että Euroopan pankkiviraonomaiset julkaisivat tänään yhteislausuman, jossa ne toteavat, että EU-maissa ei meneteltäisi näin. EU:ssa mennään siis sen mukaan, mikä on ollut pelisääntö koko ajan. Osakkeenomistajat kantavat tappiot ensin ja sen jälkeen tulevat muut sijoittajat.
Danske Bankin senioristrategi Kaisa Kivipelto epäilee, että nähty järjestely oli kirjattu velkakirjojen ehtoihin.
– Ilmeisesti ne pyyhkiytyneet velkakirjat ovat olleet riskitasoltaan korkeampia ja niissä on ollut sellainen ehto, että jos tulee tällainen kriisitilanne, niin näin käy. Keskustelu aiheesta varmaan jatkuu niin kauan kunnes markkinoille selviää, oliko siellä velkakirjoissa tämmöinen ehto, Kivipelto sanoo.
Credit Suissen velkakirjoissa on siis todennäköisesti ehto, että liikkeellelaskijan kaatuessa niiden arvo nollautuu. Näin ollen ne ovat erittäin korkeatuottoisia, mutta myös erittäin korkeariskisiä velkapapereita.
Jännitteet näkyivät markkinoilla myös niin, että sijoittajat etsivät turvasatamia esimerkiksi valtioiden velkapapereista ja kullasta. Kullan hinta nousi 2 000 dollariin unssilta ensimmäistä kertaa vuoteen. Unssi vastaa 28,35 grammaa.
Euroopan, Yhdysvaltojen, Englannin, Japanin, Sveitsin ja Kanadan keskuspankit ovat kertoneet tulevansa tarvittaessa hätiin eli tarjoavansa dollareita markkinoille. Ne siis järjestelevät yhdessä toimia, joilla turvataan dollarien saatavuus rahoitusjärjestelmässä.
Maanantaina asuntolainojen yleisimmät viitekorot pysyivät suunnilleen entisillä tasoillaan. Esimerkiksi Saksan 2-vuotisen joukkovelkakirjan korko laski, mikä kertoo siitä, että markkinat eivät usko Euroopan keskuspankin enää nostavan ohjauskorkoja juurikaan.
– Aikaisemmin spekuloitiin, että korot voisivat nousta neljän prosentin tuntumaan, niin nyt nousu voi jäädä toteutumatta, jos epävarmuus tästä vielä pitkittyy. Toisaalta jos näyttää, että dominoefektii rajautuu vain muutamaan ongelmapankkiin, niin huolet inflaatiosta ja sitä kautta koronnostoista voivat jälleen palata agendalle, Danske banki Ilvonen pohtii.
12 kuukauden euriborkorko oli maanantaina 3,395 prosenttia eli hitusen enemmän kuin perjantaina.