Lappeenrannan kaupungin käyttöön ottama virtuaalivoimala on alkanut tuottaa odotettua nopeammin rahaa.
Kaupungin 17 kiinteistön ilmanvaihtokoneet on yhdistetty tietojärjestelmän avulla niin, että ne voivat yhdessä säädellä tehoaan, jos kantaverkon tasapaino sitä vaatii. Virtuaalivoimalan teho on noin 100 kilowattia. Kantaverkkoyhtiö Fingrid maksaa kaupungille rahaa tällaisesta sähkön kysyntäjoustosta.
– Viime vuoden maalis-joulukuussa tuottoja tuli yli kymmenen tuhatta euroa, josta noin kolmasosa maksetaan järjestelmän toimittajalle, Lappeenrannan kaupungin kehitysjohtaja Markku Heinonen kertoo.
Noin 20 000 euroa maksanut järjestelmä otettiin käyttöön vuoden 2020 maaliskuussa.
– Se maksoi itsensä takaisin kahdessa vuodessa, kun odotimme, että siihen menee viisi vuotta. Viime vuonna rahaa tuli jo suoraan kaupungin kassaan, kehitysjohtaja Markku Heinonen kertoo.
Lappeenrannan kaupungin urheilutalon lisäksi virtuaalivoimalaan kuuluu esimerkiksi kirjastoja, kouluja ja päiväkoteja. Ne on kaikki kytketty yhteiseen kiinteistöautomaatiojärjestelmään. Järjestelmän toimintaa kantaverkon kanssa koordinoi Siemensin tytäryhtiö Vibecon toimittama järjestelmä.
Kysyntäjoustoa uusista lähteistä
Sähköverkkoon tarvitaan yhä enemmän säätövaraa, koska tuuli- ja aurinkovoimaa tuotetaan epätasaisesti. Perinteisesti joustoa sähkönkulutukseen on saatu suurteollisuudesta, joka on tarvittaessa vähentänyt sähkönkulutustaan sähköverkon ollessa ylikuormittunut.
Säätövaraa on saatu kerralla paljon, jos kyseessä on iso teollisuuslaitos. Kaikkiaan tällaista säätövaraa on Fingridin erikoisasiantuntija Mikko Kuivaniemen mukaan noin 500–1000 megawattia.
Viime vuosina sähkön säätömarkkinoille on saatu huomattavasti lisää kysyntäjoustoa uusista pienistä lähteistä, joita on yhdistetty Lappeenrannan kiinteistöjen tapaan suuremmiksi virtuaalivoimaloiksi.
Fingridin erikoisasiantuntijan Mikko Kuivaniemen mukaan ylivoimaisesti eniten eli noin 200 megawattia uutta säätövaraa on tullut kasvihuoneista. Kiinteistöt puolestaan tarjoavat nykyään jo noin 15 megawattia säätövaraa.
Uusi säätövara on tullut vuoden 2017 jälkeen ja sillä on jo suuri merkitys markkinoilla.
– Kyllä siinä on kysymys jo huomattavasta määrästä, Fingridin erityisasiantuntija Mikko Kuivaniemi sanoo.
Sähköautoissa suuri mahdollisuus
Tuulivoiman lisääntyessä kovaa vahtia myös sähköverkon säätövaran tarve lisääntyy huomattavasti. Suurin mahdollisuus tarpeen kattamiseen tulevaisuudessa on sähköautoissa.
Sähköautojen latauspaikkoja on jo nyt kytketty mukaan sähkön säätömarkkinoille. Lataustehoa säädellään tällaisissa latauspaikoissa sähköverkon tarpeiden mukaan. Kuluttaja hyötyy tästä esimerkiksi halvemman latauksen muodossa.
Kyse ei ole kuitenkaan vielä merkittävästä määrästä sähköä.
– Tällä hetkellä se on vielä häviävän pieni osuus kokonaisuutta, Fingridin Mikko Kuivaniemi sanoo.
Tulevaisuudessa sähköauton omistaja voi olla myös sähkön varastoija ja myyjä, ja saada tästä tuloja. Tällaisen kaksisuuntaisen latauksen kokeilut ovat jo käynnissä Suomessa.
Tällaisia järjestelmiä odotetaan laajemmin markkinoille kahden vuoden kuluttua.
Muutos 21.3.2023. klo. 11.22: Tekstistä poistettu viittaukset sähköautojen latauspalvelujen toimittajiin.