Kävimme jokaisessa vaalipiirissä ja selvitimme: tässä ovat vaalien tärkeimmät ja kuumimmat puheenaiheet

Ylen suora Vaalistartti on päättynyt.

Kiitämme kaikkia seuraamisesta!

Tästä voit vielä katsoa koko lähetyksen tallenteena:

Siirrymme Ylen suureen vaalikeskusteluun

Ilta huipentuu Ylen suureen vaalikeskusteluun kello 21, jolloin puolueiden puheenjohtajat väittelevät studiossa kahden tunnin ajan. Paikalla on kaikkien eduskuntaan valittujen yhdeksän puolueen edustus.

Suurta vaalikeskustelua voi seurata TV1:stä, Areenasta ja Radio Suomesta.

Suuren vaalikeskustelun juontaa Annika Damström.

Tutkija: "Lapsilla ei ole Maraa"

THL:n tutkimuspäällikkö Liina-Kaisa Tynkkynen muistuttaa, että lapsilla ei ole Maraa, eli edunvalvojaa. Mara on Matkailu- ja ravintolapalveluiden jäsenliitto.

On myös muita näkymättömiä ihmisryhmiä, kuten päihde- ja mielenterveyspotilaat, joiden ääni ei kuulu vaalikeskusteluissa.

Päiväkodeissa on vaikea dominoefekti: Opettajien paikoille siirretään lastenhoitajia, jonka jälkeen uupuvat lastenhoitajat

Helsingin varhaiskasvatuksen kriisi on saanut jo niin vanhemmat kuin alan ammattilaisetkin barrikadeille osoittamaan mieltään

Helsinkiläisen päiväkodin johtaja Jerkka Laakkonen johtaa myös kahta muuta päiväkotia samalla alueella.

Suurin haaste on hänen mukaansa se, että Helsingissä päiväkodin opettajista 44 prosenttia ei täytä kelpoisuusehtoja. Tästä seuraa dominoefekti.

– Opettajien paikoille siirretään lastenhoitajia ja sitten puuttuu lastenhoitajat. Yhtä taikaiskua ei ole.

Työvoimapula on jatkuva ongelma, kun alalla ei ole pitovoimaa, eli ammattilaiset karkaavat muualle. Jotkut poliitikot väläyttävät jo varhaiskasvatuslain keventämistä, eli kelpoisuusvaatimuksia alennettaisiin työvoimapulan helpottamiseksi.

Kaikki eivät hyödy terapiasta

THL:n tutkimuspäällikkö Liina-Kaisa Tynkkynen sanoo, että terapiatakuu ei yksin ratkaisisi mielenterveysongelmia.

Kaikki eivät hyödy terapiasta, vaan osa tarvitsee esimerkiksi edelleen osastohoitoa. Terapia on Tynkkysen mukaan keskiluokkainen tapa ratkaista ongelmia.

Paraniko tilanne hoivakotikohun jälkeen?

Terveydenhuollon ja vanhustenhoidon kriisistä on puhuttu vuosia.

Hoivakotikohu lähti roihuamaan Pohjanmaalta Kristiinankaupungista pari vuotta sitten. Esperi Caren Ulrika-kodin toiminta lopetettiin lukuisten epäkohtien vuoksi.

Havaitut epäkohdat liittyivät muun muassa riittämättömän hoitohenkilökunnan määrään, puutteelliseen perushoitoon ja -hoivaan ja lääkehoidon asianmukaisuuteen.

Puutteita havaittiin myös asiakkaiden hoitotiedoissa ja toimintayksikön lähiesimiestyössä.

Kohun seurauksena esimerkiksi hoitajamitoituslaki eteni kiireesti. Hoitajia on kuitenkin liian vähän, ja käytännön toteutus on vielä kysymysmerkki.

Hoitajapula ja jatkohoitopaikkojen vähyys ovat näkyneet sairaaloiden päivystyksessä. Ikäihmiset menevät päivystykseen, kun ei ole muutakaan apua saatavilla.

Suomalaisten terveydessä haasteita

THL:n tutkimuspäällikkö Liina-Kaisa Tynkkynen sanoo, että iso osa ihmisen hyvinvoinnista tulee toimeentulosta, koulutuksesta ja kulttuurista, ei pelkästään terveyspalveluista.

Työvoiman saatavuus on isoin kipukohta ensi vaalikaudella.

Hyvinvointialueet aloittivat vuoden alussa. Tynkkysen mukaan vielä ei voi sanoa, miten uudistus onnistuu.

– Vasta muutaman vuoden päästä voidaan sanoa edes jotain siitä, onko uudistus lunastanut jotain lupauksia, mitä sille on asetettu.

Avaa kuvien katselu

Suomalaisten terveydestä on saatu huolestuttavia uutisia. Suomalaismiesten kestävyys on esimerkiksi heikentynyt vuosikymmeniä eikä loppua näy.

Tynkkysen mukaan lapsia ja perheitä pitäisi tukea, mutta tämä satsaus näkyy vasta pitkän aikavälin päästä.

Äänestämättömyydelle on monta syytä, ei vain nukkuminen tai laiskuus

Innokkaimmat äänestäjät ovat Helsingissä, Vaasassa ja Pirkanmaalla.

Vähiten äänestetään Kaakkois-Suomessa, Savo-Karjalassa ja Ahvenanmaalla.

Hyvin koulutetut, hyvin toimeentulevat ja terveet ihmiset ovat ahkeria äänestäjiä, yliopistotutkija Jenni Karimäki sanoo.

Äänestämättä jättämisessä voi olla kyse siitä, että asiat eivät tunnu koskettavan. Tai koetaan, ettei äänestämisellä ole väliä.

Paikallisella valovoimaisella ehdokkaalla voi olla merkitystä myös äänestysaktiivisuuden lisäämisessä, Karimäki arvioi.

Äänestämättömyyden takana on muutakin kuin se, että olisi nukkuva äänestäjä tai että ihminen olisi laiska. Ihminen voi esimerkiksi kokea, että ei ymmärrä politiikkaa riittävästi.

– Voi olla takana myös terveydellisiä asioita, ettei pysty keskittymään vaaliasioihin, Karimäki sanoo.

Luontoaktiivi kertoo menettäneensä työpaikkoja suojelun takia: "Onko tässä mitään järkeä?"

Metsien käyttö nousee isoksi kysymykseksi myös seuraavalla vaalikaudella.

Lapissa kiivasta keskustelua aiheuttaa erityisesti se, mikä on suojelun raja, ja milloin metsää on suojeltu tarpeeksi.

Inarissa sijaitsee Suomen mittapuulla täysin ainutlaatuinen metsä. Eri osapuolet ovat riidelleet sen käytöstä ja suojelusta jo vuosikausia.

Luontoaktiivi Vesa Luhta sanoo, että luonnonsuojelu ei ole ollut aina helppoa Inarissa.

– Jostain syystä työt loppuivat muutamissa yhteisöissä sen takia, että satuin olemaan paikallisten luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja. Sellainen rupeaa sattumaan tosissaan ja se vaikuttaa mielialaan, onko tässä mitään järkeä.

Avaa kuvien katselu

Yliopistotutkija Jenni Karimäki sanoo, että eduskunnassa on nyt edessä suurempi metsäkeskustelu kuin aikoihin.

Perussuomalaisten ilmastokannat erovat Karimäen mukaan paljon muista puolueista.

Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen muistuttaa, että Suomi on sitoutunut kansainvälisiin ympäristötavoitteisiin.

Ollikaisen mukaan jokainen puolue joutuu kuitenkin ottamaan lusikan kauniiseen käteen vaalien jälkeen ja miettimään, miten Suomi pääsee EU:n ilmastotavoitteisiin.