Yle kysyi eduskuntavaaliehdokkailta, pitäisikö vanhuspalvelujen hoitajamitoitusta keventää, jotta vanhuksille riittäisi hoivapaikkoja. Kysymys ei päätynyt lopulliseen vaalikoneeseen, mutta ehdokkaat vastasivat siihen.
Yli puolet Vaasan vaalipiirin eduskuntavaaliehdokkaista ei keventäisi hoitajamitoitusta.
SDP:n ja Vasemmiston joukoissa kaikki ehdokkaat puolustavat hoitajamitoitusta, vaikka osa näkee siinä myös isoja ongelmia. Ratkaisuna ei kuitenkaan nähdä mitoituksen keventämistä, vaan sen sijaan työvoiman saatavuutta pitäisi parantaa ja alan houkuttelevuutta lisätä.
Eniten hoitajamitoitus kerää kritiikkiä Kokoomuksen ja Perussuomalaisten riveissä. Jopa 80 prosenttia Kokoomuksen ja noin 70 prosenttia Perussuomalaisten ehdokkaista keventäisi hoitajamitoitusta.
Eduskunta päätti lykätä viime vaalien alla lupaamaansa hoitajamitoituksen nostamista. Hoitajamitoituksen piti kiristyä huhtikuussa, mutta sitä lykättiin kahdeksalla kuukaudella.
Päätöksellä hoitajamitoitus nousee joulukuusta 2023 lähtien 0,7:ään. Silloin ympärivuorokautisessa hoivassa tulee olla vähintään seitsemän työntekijää jokaista kymmentä hoidettavaa kohti.
Ennen sitä hallitus kuitenkin ehtii vaihtua.
Tasapäistävää mitoitusta moititaan laajasti
Monen eduskuntavaaliehdokkaan vastauksessa hoitajamitoitusta pidetään lähtökohtaisesti hyvänä asiana, mutta käytännössä se ei toimi.
Esimerkiksi Henna Helmi Heinonen (kesk.) sanoo, että kun uudistus ei toimi, pitää sitä tarkastella rohkeasti uudelleen.
– Mitoituksen pohja-ajatus on ollut hyvä, mutta kun hoitopaikkoja joudutaan laajastikin sulkemaan mitoituksen vuoksi, käytännön toteutus ei toimi, Heinonen kirjoittaa vaalikoneessa.
Moni alueen ehdokas pitää nurinkurisena sitä, että hyväksi tarkoitettu hoitajamitoitus on vähentänyt vanhusten hoitopaikkoja.
Marko Karhunen (lib.) toteaa vastauksessaan, että hoitajamitoitus on kaunis ajatus, mutta ei tosiasiassa toimi, vaan jopa lakkauttaa hoitopaikkoja.
Kristillisdemokraattien joukoissa mielipiteet asiasta jakautuvat tasan kahtia, puolesta ja vastaan.
Hannu Kippo (kd.) ei pidä järkevänä, että hoitopaikkoja suljetaan siksi, että pilkun kymmenyksiä mitoituksista jää täyttämättä.
– Ei ole myöskään inhimillistä eikä eettistä, että vanhuksia siirretään hoitopaikasta toiseen, niin että iäkkäät omaiset, joilla ei kenties ole ajokorttia tai autoakaan, eivät pääse tapaamaan omaisiaan. Ei pidä ajaa sellaiseen suuntaan, että ikääntyvät ihmiset joutuvat pelkäämään tulevaa vanhuuttaan, Kippo toteaa vastauksessaan.
Usea ehdokas pitää tasapäistävää lakia huonona, niin myös Sami Keskinen (kok.).
– Ratkaisuni lähtisi yksilöllisestä hoidontarpeen arvioinnista (RAI -järjestelmä), jota tällä hetkellä jo tehdään hoidon tarpeessa oleville vanhuksille. Hoitoisuuden mukaan määriteltäisiin riittävä määrä hoitohenkilökuntaa, Keskinen sanoo.
Vastaan ja puolesta
Jotkut eduskuntavaaliehdokkaat toteavat vastauksissaan, että hoitajamitoituksen keventäminen on vähiten huono vaihtoehto; tärkeintä on turvata riittävä paikkamäärä.
Jouni Vallin (ps.) sanoo, että hoitajamitoitukseen pitäisi palata sitten, kun se oikeasti voidaan toteuttaa.
– Hoivamitoituslaki on tyhjä lainkirjain, koska sen täyttäminen nykyisellään on mahdotonta. Pitkässä juoksussa, kun lisäämme koulutusta ja parannamme palkkausta, voimme palata hoitajamitoitukseen, Vallin kirjoittaa.
Pohjalaisista ehdokkaista suurin osa kuitenkin puolustaa hoitajamitoitusta. Monen mielestä hoitajamitoitus pitäisi ulottaa tulevalla hallituskaudella myös kotihoitoon.
– Hoitopaikka, missä kukaan ei ehdi hoitamaan, ei ole hoitopaikka. Se on säilytyspaikka, toteaa Irena Ulvinen (vihr.).
Niina Behm (sd.) kirjoittaa vaalikoneessa, että hoitajamitoitus on sekä vanhusten että henkilöstön turva, ja siitä on pidettävä kiinni. Myös Jussi-Matti Hilli (vas.) toteaa monen muun vasemmistoehdokkaan tapaan, että hoitajamitoitus on yksi harvoista rakenteellisista parannuksista, mitä ikäihmisten palveluihin on viime aikoina tehty.
Työvoimapula ratkaistava nopeasti
Hoitajamitoituksen vastustajat ja sitä kannattavat ovat melko yksimielisiä siitä, että hoitoalan houkuttelevuutta pitää lisätä, koska suurin ongelma vanhustenhoidossa ja hoitajamitoituksen toimimattomuudessa on työntekijäpula.
Kim Berg (sd.) sanoo, että henkilöstöpulaan on tartuttava määrätietoisesti, sillä hoitajamitoituksen toteutuminen vaatii lisää työvoimaa.
Ehdokkaiden mielestä alan vetovoimaisuutta voidaan kehittää muun muassa palkkausta ja työoloja parantamalla. Esimerkiksi Jenni Kuisti (vihr.) sanoo, että sote-alojen palkkauksen pitää vastata jatkossa paremmin työn vaativuutta. Matias Mäkynen (sd.) nostaa esiin palkkakilpailun naapurimaan kanssa.
– Pohjanmaalla kilpailemme Ruotsin työmarkkinoiden kanssa ja häviämme palkkauksessa valtavasti, Mäkynen toteaa.
Joakim Strand (r.) luettelee pitkän korjauslistan:
– Riittävä määrä koulutuspaikkoja lääkäreille, sairaanhoitajille ja lähihoitajille, hyvinvointi ja viihtyvyys työelämässä, hyvä johtajuus, tasa-arvo, kilpailukykyiset palkat, työperäinen maahanmuutto, jäykkien hierarkioiden purkaminen ja ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen, Strand listaa.
Muutama eduskuntavaaliehdokas nostaa esiin sote-henkilöstön ”pakkorokotuspykälän”, joka raukesi viime vuoden loppussa.
Esimerkiksi Dawson Clay (VL) ja Pia Sillanpää (ps.) ovat sitä mieltä, että tällainen heikentää alan houkuttelevuutta. Sillanpää kirjoittaa, että pakkolait, jotka koskevat ainoastaan sosiaali- ja terveysalaa tulee poistaa. Clay on samoilla linjoilla:
– Hoitoalan työntekijätkin ovat ihmisiä, joilla on ihmisarvo.
Moni ehdokas ratkoisi hoitajapulaa myös jakamalla työtehtäviä uudelleen ja lisäämällä vanhusten hoitolaitoksiin avustavaa henkilöstöä. Muun muassa Linda Hagström (VL) sanoo, että vanhustyötä pitäisi pystyä tekemään eritasoisilla koulutuksilla.
– Avustaa pystyy ilman vuosien koulutusta, kun taas lääkityksestä ja hoitotoimenpiteistä vastaisi siihen kouluttautunut henkilö, Hagström kirjoittaa.
Alueelliset vaalikeskustelut jatkuvat
Ylen alueelliset vaalikeskustelut alkoivat maanantaina. Silloin keskusteltiin lähijunavuorojen lisäämisestä. Keskiviikkona aiheena oli Merenkurkun sillan rakentaminen Vaasasta Ruotsiin.
Perjantaina aiheena oli sosiaali- ja terveyspalvelut ja erityisesti vanhuspalvelujen hoitajamitoitus. Keskustelemassa olivat sosialidemokraattien Tiina Isotalus Kokkolasta, kokoomuksen Sami Keskinen Kurikasta ja vapauden liiton Heli Rämäkkö Seinäjoelta. Toimittaja keskustelussa oli Elina Niemistö.
Vaalikeskustelut jatkuvat Radio Suomessa maanantaina 27.3. Silloin aiheena on ruuantuotanto.