Noin kolmannes kolme-neljäkymppisistä miehistä on tyytymätön suomalaisen demokratian toimintaan, ilmenee Ylen pelot ja haaveet- tutkimuksesta
He ovat selkeästi muita ryhmiä tyytymättömämpiä siihen, miten asioita Suomessa hoidetaan. Kaikista ryhmistä hieman yli viidennes ilmaisi tyytymättömyyttä demokratian toimivuuteen.
Nämä miehet nimeävät tyytymättömyyden syiksi puoluekurin, vallan keskittymisen liian pienelle joukolle ja sen, että poliitikot edistävät enemmän omaa kuin kansalaisten etua. Osa kokee myös, ettei kansalaisilla ole käytännössä vaikutusvaltaa tai päätökset suomalaisten asioihin sanellaan muualta.
Tutkimustulokset löytävät kaikupohjaa helsinkiläisellä kamppailulajisalilla.
Combat Societyn päävalmentaja Teo Viitala nostaa suurimmaksi ongelmaksi rakenteellisen korruption, jonka takia yhteiskunnassa ei saada aikaan tarpellisia muutoksia.
– Äänestämällä et välttämättä pysty vaikuttamaan paljon asioihin. On virkamiehiä virkamiehen perään. Vaikka siellä olisi ketä päättämässä, niin muutoksia ei tule. Se on melkein mahdotonta, Viitala sanoo.
Vapaaottelua ja nyrkkeilyä salilla valmentavan Kasper Virtasen mielestä nykytilaan tyytymättömät ihmiset eivät edes yritä vaikuttaa asioihin.
– Koen, että kun oikeasti rupean tekemään töitä jonkun asian eteen, niin kyllä tuolta aika paljon löytyy vaihtoehtoja ja työkaluja siihen, Virtanen toteaa.
75 prosenttia suomalaisista oli Ylen tutkimuksessa kuitenkin tyytyväisiä siihen, miten demokratia Suomessa toimii.
Tutkija: Osa miehistä jäänyt osattomaksi muutoksesta
Mistä kumpuaa parhaassa iässä olevien miesten epäluulo demokratiaa kohtaan ja miksi he ovat myös muita tyytymättömämpiä omaan elämäänsä?
Ylen tutkimuksen tausta-aineistosta käy ilmi, että tyytymättömät miehet asuvat valtaosin maaseudulla tai pienillä paikkakunnilla. Suomessa tapahtunut rakenteellinen muutos on kohdellut kovalla kädellä erityisesti taantuvia alueita. Teolliset työpaikat ovat kaikonneet muihin maihin ja palveluammateissa vaaditaan aiemmin feminiinisiksi katsottuja taitoja.
Kaikki miehet eivät ole pystyneet sopeutumaan miehen roolin kulttuuriseen muutokseen tai uusiin vaatimuksiin.
Tutkijan mukaan osa miehistä on pettynyt yhteiskunnassa tapahtuneeseen muutokseen, josta he ovat jääneet osattomiksi. Näiden miesten on vaikea saavuttaa nykyistä ihannetta miehen elämästä.
– Aika monissa miesryhmissä kaupunkialueiden ja urbaaniympäristön ulkopuolella se koetaan semmoisena osattomuutena. Siitä tulee tympeä vaikutelma. En koe kuuluvani tähän muutokseen, sanoo Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori Henri Hyvönen.
Hyvönen on tutkinut miehiä, työelämää ja miesten terveyskäyttäytymistä.
Lähes 80 prosenttia sitä mieltä, että äänestämällä voi vaikuttaa asioihin
Ylen tutkimuksen mukaan enemmistö suomalaisista uskoo tietävänsä tarpeeksi mahdollisuuksistaan vaikuttaa yhteiskunnassa. Lähes 85 prosenttia vastaajista oli samaa mieltä siitä, että heillä on tarpeeksi tietoa, jotta he voivat vaikuttaa asioihin.
Melkein sama osuus suomalaisista kertoo ymmärtävänsä, miten poliittinen päätöksenteko Suomessa tapahtuu, ja miten suomalainen yhteiskunta toimii.
Jopa kolmasosa suomalaisista on kuitenkin huolissaan eriarvoisuuden ja vastakkainasettelun lisääntymisestä ja suomalaisen yhteiskunnan jakaantumisesta. Jos mukaan lasketaan vielä jokseenkin samaa mieltä olevat, näistä asioista huolissaan olevien osuus nousee lähes 75 prosenttiin.
Näin eduskuntavaalien alla ilahduttaa, että 77 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että äänestämällä voi vaikuttaa yhteiskunnassa vallalla oleviin asioihin. Määrä kasvoi neljällä prosenttiyksiköllä viime vuodesta. Kasper Virtanen ja Teo Viitalakin kertovat äänestävänsä, vaikka Viitala epäileekin vaikutusmahdollisuuksiaan.
– Isä opetti aikoinaan, että ei voi valittaa, jos et äänestä eli pidän edelleen siitä kiinni. Sanotaan, että toivossa on hyvä elää, että se vaikuttaisi, Viitala toteaa.
Suomalaiset nostavat hyväntekeväisyyden yleisimmäksi kansalaisvaikuttamisen tavaksi, ja sen suosio on kasvanut edellisestä Ylen tutkimuksesta. Yli puolet suomalaisista kertoi osallistuneensa hyväntekeväisyyteen 12 viime kuukauden aikana. Tiettyjen tuotteiden boikotointi ja kansalaisaloitteen allekirjoittaminen ovat seuraavaksi suosituimpia vaikuttamiskeinoja.
Nuorimman ja vanhimman ikäryhmän välillä on suuria eroja erilaisten vaikuttamisen tapojen suosiossa. 15–29-vuotiailla kansalaisaloitteet ja boikotointi ovat yleisimpiä vaikuttamisen muotoja, vanhimmilla hyväntekeväisyys ja avustustoiminta. Tutkimuksen mukaan vain harva suomalainen ottaa suoraan yhteyttä poliitikkoon tai virkamieheen tai osallistuu johonkin järjestötoimintaan.
Kolme-nelikymppiset miehet muita tyytymättömimpiä myös elämäänsä
Tutkimuksesta selviää, että 30–44-vuotiaat miehet ovat muita tyytymättömimpiä myös omaan elämäänsä. Melkein 30 prosenttia heistä kokee näin. 15–29-vuotiaat naiset ovat tutkimuksessa toinen ryhmä, joka on melkein yhtä tyytymätön elämäänsä kuin kolme-neljäkymppiset miehet.
Tutkija Henri Hyvönen näkee selvän yhteyden oman elämän tyytyväisyyden ja demokratiakannan välillä.
– Näkisin, että nämä ovat kaksi puolta yhdessä ja samassa kolikossa. On vaikea kuvitella tilannetta, jossa ihmiset kokisivat samanaikaisesti tyytyväisyyttä, onnellisuutta ja turvallisuutta. Ja olisivat sitten hirveän tyytymättömiä siihen, miten yhteiskunta toimii ja miten vallankäyttö siellä tapahtuu, Hyvönen huomauttaa.
Peräti 81 prosenttia suomalaisista kertoo kuitenkin olevansa tyytyväinen elämäänsä. Elämäänsä erittäin tyytyväisten määrä kasvoi viime vuodesta, heitä on nyt lähes viidennes kaikista vastaajista.
Suomalaiset listaavat tärkeimmiksi asioiksi elämässään terveyden, rauhan, luotettavan tiedon ja vapauden olla sellainen kuin on. Nelikymppisillä korostuu vapaus olla sellainen kuin on. Nuoremmilla taas korostuvat ystävät ja vapaa-aika.
Teo Viitala ja Kasper Virtanen vakuuttavat olevansa tyytyväisiä omaan elämäänsä tällä hetkellä. Viitalan tekee tyytyväiseksi se, että hän voi puuhata intohimonsa parissa.
– Saan tehdä sitä, mitä tekisin joka tapauksessa ja vielä työkseni eli olla urheilun parissa ja valmentaa. Sen lisäksi, että itse ja perhe on terve. Nämä oikeastaan tekevät minut onnelliseksi, Viitala kertoo.
Kasper Virtanen kertoo lopettaneensa päivätyöt järjestyksenvalvojana ja tekevänsä nykyään ilta- ja yövuoroa. Muutos lisäsi hänen tyytyväisyyttään.
– Nyt minulla on aikaa treenata enemmän urheilutavoitteitani kohden. Nyt saan tehdä sitä, mitä oikeasti haluan tehdä eli urheilla. Ei tarvitse tehdä sellaista työtä, mistä tykkään vain välillä, vaan nyt saan tehdä sellaista, mistä tykkään koko ajan, Virtanen perustelee.
Lue lisää eduskuntavaaleista tai tee Ylen vaalikone.
Voit keskustella aiheesta torstaihin kello 23 asti.