Maailman terveysjärjestö WHO on tehnyt suosituksensa seuraavan influenssakauden influenssarokotteista.
Influenssarokote sisältää kaksi A-tyypin virusta ja kaksi B-tyypin virusta. Vuosittain rokotteita päivitetään vaihtamalla viruskantoja niin, että rokotteen kannat vastaavat mahdollisimman hyvin maailmalla liikkuvia kantoja. Tulevalle kaudelle suositellaan vaihtamaan rokotteeseen yksi viruskanta, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n johtava asiantuntija Niina Ikonen.
WHO valitsee joka vuosi rokotteeseen ne viruskannat, joiden se uskoo aiheuttavan tulevan influenssakauden epidemiaa. Tehtävä ei kuitenkaan ole helppo, koska muuttuvia tekijöitä on paljon, Ikonen sanoo.
– Influenssavirukset muuntuvat koko ajan, eli haasteena on riittävä tiedonsaanti. Pohjoiselle pallonpuoliskolle suositus annetaan helmikuun lopulla. Eteläisellä pallonpuoliskolla influenssakausi alkaa vasta myöhemmin keväällä tai kesällä, ja sieltä voi nousta esiin uudenlaisia virustyyppejä, jotka poikkeavat pohjoiselle pallonpuoliskolle suositelluista rokoteviruksista, Ikonen sanoo.
Ikosen mukaan WHO:n suositus pohjaa pitkälti siihen, millaista tilanne- ja tutkimustietoa se saa epidemioista ja niissä hallitsevista viruksista ympäri maailmaa. Kansalliset influenssakeskukset raportoivat tilanteesta WHO:lle ja Euroopan tautikeskukselle viikottain. Suomessa raportoinnista vastaa THL.
– Suomessa pitkäaikaisessa seurannassa ensimmäiset löydökset tulevat yleensä lokakuussa, mutta epidemian huippuviikot ajoittuvat tavanomaisesti tammi-helmikuun vaihteeseen, jolloin tieto epideemisistä viruksista on vähän myöhässä ajatellen rokotesuositusta, mutta ajoissa eteläisen pallonpuoliskon rokotesuositukseen.
Rokotteen suojateho parhaimmillaan noin 80 prosenttia
Rokotteen tehoon vaikuttavat muun muassa se, kuinka hyvin se vastaa epidemiaa aiheuttamia viruksia ja kykenee muodostamaan suojaa rokotetulle. Tähän vaikuttaa esimerkiksi ihmisen ikä.
Ikosen mukaan koskaan ei voi tietää etukäteen varmaksi, mikä muodostuu valtavirukseksi tulevaisuudessa.
– Ainahan pyrkimyksenä on saada rokotteeseen sellaiset virukset, jotka todennäköisesti epidemian aiheuttavat. Kunkin virusryhmän sisällä kiertää toisistaan hieman poikkeavia viruksia, joten valintaa pitää tehdä, Ikonen sanoo.
Ikosen mukaan influenssarokotteen antama suoja on parhaimmillaan noin 80 prosenttia. Ensisijainen tarkoitus on torjua vakavia tautitapauksia ja estää mahdollisimman paljon tautitapauksia ylipäätään.
– Ei voida sanoa, että kaikki tartunnat pystyttäisiin sillä estämään.
Nykyisen epidemian huippuviikot takana
Suomessa nykyisen epidemiakauden huippuviikot ajoittuivat vuodenvaihteeseen, mutta influenssaa esiintyy seurannan perusteella edelleen ympäri Suomea. Niina Ikosen mukaan Euroopassa on raportoitu aiempaa enemmän B-virusten aiheuttamaa tautia, mutta mitään merkittävää lisääntymistä ei Suomessa ole tällä hetkellä havaittavissa.
– Toki on mahdollista, että toinenkin aalto voisi vielä tulla.
Tammikuun lopun tietojen perusteella nykyisen influessarokotteen suojateho on yli 65-vuotiailla kohtuullinen ja alle 7-vuotiailla hyvä, Ikonen sanoo.
– Yli 65-vuotiailla suojateho on ollut 40 prosentin luokkaa ja alle 7-vuotiailla jopa 66 prosenttia. Vanhemmissa ikäluokissa rokotteen suojatehoon vaikuttavat myös iästä johtuvat syyt.
Rokotteisiin noin yhdeksän miljoonaa euroa
Suomeen hankittiin kuluvalle influenssakaudelle 1,85 miljoonaa annosta pistettävää rokotetta ja 116 000 annosta nenäsumuterokotetta. Rokotteisiin on käytetty noin yhdeksän miljoonaa euroa, kertoo THL:n Infektiotautien torjunta ja rokotukset -osastolta johtava asiantuntija Mia Kontio.
Hänen mukaansa hankittujen rokotteiden määrässä ei ole suurta eroa viime vuosien välillä.
– Määrät ovat vaihdelleet vuosittain korkeintaan 150 000 annoksella, hän sanoo.
Kuuntele myös: