– Esitys on Suomen kannalta täysin järjetön. Komissio vaarantaa meidän ilmastotavoitteemme sekä puhtaan energiamme tänne vetämät investoinnit, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä (Kesk.).
– Tämä direktiivi on tosi huono Suomelle. Vaikka kaikkemme teimme, niin Suomen erityispiirteitä ei otettu huomioon, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija ja pääneuvottelija Pia Kotro.
Parjauksen kohteena on yleinen energiatehokkuusdirektiivi, jossa asetettiin energian loppukulutuksen vähentämistavoitteet. Vaikka Suomi on aiemmilla tarkastelujaksoilla pystynyt ylittämään EU:n asettamat tavoitteet, nyt on työ- ja elinkeinoministeriön mielestä toisin.
Vetysuurvaltahaave vaarassa?
Uuden säästötavoitteen mukaan energian loppukäyttö saa olla Suomessa vuonna 2030 enintään 241 terawattituntia (TWh). Tämä on noin 50 terawattituntia nykyistä vähemmän. Se on myös paljon vähemmän kuin hallituksen ilmasto- ja energiastrategiassa oli kaavailtu vuodelle 2030.
– Ilmasto- ja energiastrategiassa on arvioitu, että hiilineutraalisuuspolulla energian loppukulutuksemme vuonna 2030 on 275 terawattituntia. Se arvio on tehty parhaalla kansallisella osaamisella, ymmärryksellä ja datalla, sanoo johtaja Heikki Väisänen Energiavirastosta.
Energian loppukäyttö sisältää energian lopputuotteiden eli sähkön ja kaukolämmön sekä rakennusten lämmitykseen käytettyjen polttoaineiden, liikennepolttoaineiden sekä teollisuuden prosessipolttoaineiden kulutuksen.
Tiukka tavoite uhkaa nyt romuttaa Sanna Marinin (sd.) hallituksen aikeen Suomen hiilineutraalisuudesta vuoteen 2035 mennessä.
– Jos tuohon 241 terawattitunnin tasoon pitää säästää, niin kyllä me sitten jäädään ilmastotavotteista, Lintilä sanoo.
Näin siksi, että hilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen vuoteen 2035 mennessä pohjautuu pitkälti teollisuuden ja muun yhteiskunnan sähköistymiseen ja päästötöntä energiaa vaativaan puhtaan vedyn tuotantoon.
Samalla vihreään siirtymään liittyvä teollistuminen tarvitsee kuitenkin hurjan määrän lisää sähköä.
Suomen polku puhtaan energian vetysuurvallaksi voi Lintilän mielestä mutkistua.
– Suurin osa investoinneista, niin kotimaiset kuin ulkomailtakin Suomeen tulleet, kuluttavat paljon energiaa ja ne perustavat tuotantonsa nimenomaan uusiutuvan ja puhtaan energian käyttöön eli tuulivoimaan, ydinvoimaan ja entistä enemmän aurinkovoimaan. Energiansäästötavoite vaarantaa näitä investointeja, Lintilä sanoo.
Lintilän mukaan huoli syntyy siitä, että kovaa säästötavoitetta on vaikea lähteä toteuttamaan ilman teollisuutta. Liikenteestä, maa- ja metsätaloudesta ja rakentamisesta energiansäästöä on vaikea saada kasaan riittävästi samalla, jos teollisuudessa kulutus, vaikka vähäpäästöisenäkin, kasvaisi.
Suomi ei saanut etua siitä, että täällä sähkö tuotetaan jo pääosin tuulella, ydinvoimalla, vedellä ja auringolla.
– Kyllä tämä on äärettömän ongelmallinen tilanne on.
Sijoittajat voivat huolestua – poliitikoilta kaivataan rauhoittavaa viestiä
Säästötavoite on kova myös Elinkeinoelämän keskusliiton mielestä. Silti suurin uhka direktiivissä liittyy sijoittajien reaktioon.
Sijoittajat saattavat säikähtää, jos Suomi ryhtyy toteuttamaan tavoitetta tiukasti.
– Kyllä tässä semmoinen vaara on. Nyt poliittisen puolen pitäisi selkeästi sanoa, että Suomi tekee nämä ilmastopäästöjen vähentämiseen tarvittavat investoinnit, ja että niitä ei tämä direktiivi uhkaa, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Kati Ruohomäki.
Energiatoimissaan mallioppilaan pitäisi myös oppia ottamaan rennommin.
– Edellisellä tarkastelujaksolla osa jäsenmaista ei saavuttanut säästövelvotteitaan. Siitä ei kuitenkaan seurannut heille mitään sanktioita. Tässä on sama tilanne eli tämä direktiivi ei ole mielestäni niin tiukka, että siitä alkaisi sakot juosta. Jos Suomi ei tällä kertaa tavoitetta saavuta, niin selitetään komissiolle myöhemmin, että jäätiin tavoitteesta, koska teimme näitä vihreän siirtymän investointeja, Ruohomäki sanoo.
Yleisen energiatehokkuusdirektiivin taustalla on EU:n 55-valmiuspaketti, jonka mukaan EU:n päästöjä on vähennettävä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Direktiivi tulee voimaan tänä keväänä.
Voit keskustella aiheesta 28.3. klo 23 saakka.
Lue lisää:
Suomeen nousee aurinkopaneelipeltoja sellaista vauhtia, että asiantuntija nostaa esille jo uhkia