Hyppää sisältöön

Kuka tai ketkä ovat Pirkanmaan autiotalopalosarjan takana? Kymmeniä taloja poltettiin, mutta poliisi ei tiedä tekijää

Tutkintaa on vaikeuttanut esimerkiksi se, että tekijä tai tekijät ovat jättäneet itsestään tekopaikoille hyvin vähän jälkiä. Osassa paloista saattaa olla sama sytyttäjä.

Pirkanmaan pelastuslaitoksen palopelastaja Hipposkylän palaneen talon raunioilla.
Tampereen Hippoksenkadulla tyhjillään ollut pienkerrostalo paloi raunioiksi viime vuoden marraskuussa. Kuva: Matias Väänänen / Yle
Mari Jäntti

Pirkanmaalla on mediatietojen mukaan palanut yli 20 autiotaloa tai muuten tyhjillään olevaa rakennusta reilun puolen vuoden aikana. Palojen sytyttäjää tai sytyttäjiä ei tiedetä.

Poliisi ei erikseen tilastoi autiotalojen paloja, mutta Sisä-Suomen poliisilaitoksen rikoskomisario Pasi Niemisen mukaan poliisilla itsellään on käsitys palojen määrästä.

Viime vuoden elo-syyskuussa uutisoitiin 15 autiotalon palosta. Tuonkin ajan jälkeen yksittäisiä autiotalopaloja on ollut, mutta tilanne on Niemisen mukaan selvästi rauhoittunut.

Poliisi ei ole saanut selville sitä, mitkä paloista liittyvät toisiinsa tai sitä, kuka tai ketkä ovat ne aiheuttaneet.

– Se, mitkä näistä paloista voidaan sarjoittaa toisiinsa, on häilyvä.

Sarjoittamisella tarkoitetaan sitä, että eri palojen yksityiskohtia, kuten sytyttämistapaa, -paikkaa ja -aikaa, vertaillaan toisiinsa. Sitä kautta poliisi pyrkii löytämään yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia.

– Sataprosenttisesti emme voi sanoa, mitkä paloista liittyvät toisiinsa ja mitkä eivät, koska emme tiedä tekijää tai tekijöitä. Jollain todennäköisyydellä voimme sanoa, että jotkut palot ovat saman sytyttäjän aiheuttamia, Nieminen sanoo.

Lue myös: Joku yrittää joka päivä polttaa rakennuksen Suomessa – V:n muotoinen kuvio seinässä voi paljastaa tuhopolton

Lisäksi poliisilla on käytössään salaisia pakkokeinoja, joiden avulla asiaa voidaan selvittää.

Tutkinnassa on ollut kuitenkin useita haasteita. Autiotalojen lähettyvillä ei ole ollut valvontakameroita ja palot ovat sattuneet ilta- ja yöaikaan, jolloin silminnäkijöitä ei ole ollut, Nieminen listaa.

– Emme ole saaneet juurikaan havaintoja. Tutkintaa on vaikeuttanut myös se, että tekijä tai tekijät ovat jättäneet harvinaisen vähän jälkiä itsestään.

Pirkanmaan Kangasalla paloi tyhjillään oleva talo viime vuoden syyskuussa. Tältä näyttivät talon rauniot.

Tutkinta jatkuu edelleen

Kaikkia puolen vuoden aikana palaneita autiotaloja ei ole sytytetty tahallaan. Pasi Nieminen kuitenkin sanoo, että on harvinaista, että autiotaloissa on esimerkiksi sähkövikoja. Kaikissa autiotaloissa ei ole edes sähköjä.

Nieminen ei pysty ottamaan kantaa siihen, onko tekijöitä yksi vai useampi. Yle haastatteli syyskuussa HUS psykiatrian Hyvinkään alueen linjajohtaja Annika Thomsonia, joka on tehnyt väitöskirjan mielentilatutkimukseen lähetetyistä miespuolisista tuhopolttajista. Thomsonin mukaan tuhopolttajat voivat toisinaan inspiroitua kuullessaan jonkun muun sytyttäneen paloja, mikä voi madaltaa kynnystä tehdä sama myös itse.

Pelastuslaitoksen ja poliisin autoja pitkin poikin nelikaistaista Messukylänkatua palopaikalla.
Tampereen Messukylässä paloi vanha tyhjillään ollut puutalo viime marraskuussa. Pelastuslaitos sai ilmoituksen palosta kierroksellaan olleelta postinjakajalta. Kuva: Jesse Jyrälä

Pirkanmaalla tulipaloja on ollut ympäri maakuntaa. Muun muassa Kangasalla, Sastamalassa, Tampereella ja Urjalassa on roihahtanut.

Jos palot ovat saman sytyttäjän aiheuttamia, on tekijä nähnyt Niemisen mukaan vaivaa.

– Jollain on ollut kova tarve päästä polttamaan kiinteistöjä.

Pasi Niemisen mukaan palojen sytyttäjän tai sytyttäjien selvittämiseksi on tehty paljon töitä.

– Jatkamme edelleen tutkintaa, mutta toivotaan, että ilmiö olisi ohi.

Suosittelemme sinulle