Venäjän ja Kiinan presidentit keskustelivat iltapäivällä Kremlissä. Venäjän kirjeenvaihtajamme Heikki Heiskanen kommentoi tapaamista tuoreeltaan yhdessä Aasian kirjeenvaihtajamme Kirsi Crowleyn kanssa.
1. Selvisikö, aikooko Kiina aseistaa Venäjää?
– Ei ainakaan julkisessa puheessa. He sanoivat, että Kiina ei ole sotilaallinen kumppani, Crowley tiivistää.
– Kiinalle Venäjä on ollut aiemmin tärkeä aseidentuoja. Ei odotettu, että olisi julistettu suuria asesopimuksia. Kiina ei ole halunnut mennä liian pitkälle Venäjän tukemisessa. Mikä sitten on todellisuus kulisseissa. Siitä on varoiteltu, mutta länsikään ei ole esittänyt todisteita, että asekauppaa olisi tapahtunut, Heiskanen pohtii.
2. Kiinan presidentti kertoi Venäjän sitoutuneen palaamaan Ukrainan rauhanneuvotteluihin. Onko tämä pelkkää puheenpartta vai voisiko tässä olla jotain toivoa, mihin tarttua?
– Pelkkää puheenpartta. Jälleen toistettiin Kiinan näkemyksiä, että pakotteista ei ole hyötyä. Miten rauhaa rakennettaisiin, mitään käytännön ehdotusta ei tullut. Eikä Kiina edelleenkään suostu tuomitsemaan Venäjän hyökkäystä, Crowley muistuttaa.
– Putin sanoi, että Venäjä kunnioittaa Kiinan rauhanohjelmaa, mutta melkein samaan hengenvetoon hän totesi, että muut eivät ole valmiita liikahtamaan. Eli ei tässä ole heti odotettavissa mitään. Mitä kulissien takana oikeasti on keskusteltu, emme tiedä, Heiskanen sanoo.
3. Pystyttiinkö tapaamisesta päättelemään, kuinka suuria ystäviä tai jopa liittolaisia maat oikeasti ovat?
– He sanoivat että suhteet ovat korkeimmillaan koskaan. Tämä on käytännön sanelema liitto ja kumppanuus, jota molemmat tarvitsevat. Kiina tarvitsee Venäjää kilvassa länttä vastaan ja Venäjä Kiinaa suhteessa Ukrainaan, Crowley arvioi.
– Sellaiselle kuvastolle laitetaan ehkä liiankin paljon painoarvoa, miltä tapaamiset näyttävät. Venäjä yrittää esittää, että Kiina ja Venäjä ovat tasavertaisia kumppaneita ja jakavat yhteisen kuvan, miten maailmanjärjestyksen pitäisi toimia. Suunta, mihin suhtaudutaan synkästi, on kollektiivinen länsi, sanoo Heiskanen.
4. Yksi viesti neuvotteluista oli, että talousyhteistyötä tiivistetään ja lisää kaasua ja öljyä viedään Kiinaan. Kuinka suurta maiden välinen kauppa nyt on?
– Viime vuonna maiden välinen kauppa kasvoi 30 prosenttia. Venäjä myy öljyä ja kaasua halvemmalla ja enemmän. Kauppa näyttää kasvavan entisestään. Silti maiden kauppa on vielä pientä verrattuna Kiinan kauppaan Euroopan tai Yhdysvaltojen kanssa, Crowley kertoo.
– Kiina varmasti on varovainen sen suhteen, että Venäjän kauppa ei johda siihen, että kiinalaisyritykset joutuisivat läntisten pakotteiden kohteeksi, Heiskanen lisää.
5. Loppuyhteenvetona tapaamisesta: tapahtuiko mitään todella kiinnostavaa?
– Mitään kauhean uutta ei tullut. Kiinan antama tuki on kaupankäyntiä ja Venäjän pakotteiden tuomitseminen. Vierailu itsessään on jo tietenkin merkittävä tuen osoitus Venäjälle. Keskeistä oli se, että se tapahtui ja Putin pääsi näyttämään, että suhteet Kiinaan ovat erittäin lämpimät, Heiskanen analysoi.
– Samaa mieltä. Kiinasta näkökulmasta suuri osa oli samaa viestiä, mitä Kiina on toitottanut jo pitkän aikaa. Puhutaan moninapaisesta maailmasta, jossa Kiina on rauhantekijä, syitä sysätään Yhdysvalloille, Crowley päättää.