Ilkka Herola oli kymmenen vuotta sitten vielä keltanokka yhdistetyn karkeloissa. Samoihin aikoihin lajissa todistettiin yhden valtakauden alkua.
Kyseinen valtakausi on saksalaisen Eric Frenzelin käsialaa. Yhdistetyn kaikkien aikojen menestyneimpiin urheilijoihin lukeutuva Frenzel valloitti maailmancupin kokonaiskisan ennätykselliset viisi kertaa vuosina 2013–2017.
Maailmancupin osakilpailuvoittojen määrässä (43) hän on kolmantena Norjan Jarl Magnus Riiberin sekä Hannu Mannisen jälkeen. Arvokisamitalien määrässä mitattuna hän on lajin kaikkien aikojen menestynein.
17-vuotiaan Herolaan Frenzel teki välittömästi vaikutuksen. Eikä pelkästään urheilullisten ansioiden takia.
– Hän oli ensimmäisiä urheilijoita, joka otti oma-aloitteisesti kontaktia ja kyseli kuulumisia. Hän oli sosiaalisessa ympäristössä aktiivinen myös tulokkaita kohtaan, Herola muistelee Yle Urheilulle kymmenen vuotta myöhemmin.
Käytännön esimerkiksi Herola ottaa vuoden 2014 olympialaiset, joissa Frenzel voitti kultaa. Kisojen päätteeksi Frenzel juhlisti saavutustaan yökerhossa.
– Meidät Suomi-pojat kutsuttiin sinne mukaan. Meillä ei ollut hirveästi meriittejä, mutta he olivat silti vieraanvaraisia meitä kohtaan. Se on esimerkillistä käyttäytymistä. Kun kisapaikalta poistutaan, kaikki ovat samanarvoisia.
Sunnuntaina Salpausselällä päättyy merkittävä luku, kun Frenzel hyvästelee yhdistetyn kilpakentät.
”Muutos hänen aikaansaannostaan”
Rauhallinen. Analyyttinen. Harkitsevainen. Tarkka.
Kyseiset tekijät ovat muovanneet Frenzelistä äärimmäisen kovan kilpailijan. Puhutaan älykkäästä yksilöstä.
– Hän on pystynyt sopeutumaan lajin muutoksiin. Sopeutuminen vaatii, että on todella fiksu. Kaikissa muutoksissa pitää olla muiden edellä, eikä seurata sivusta, mitä muut tekevät.
– Se on varmasti ominaisuus, joka on mahdollistanut fyysisen potentiaalin maksimaalisen ulosmittaamisen, Herola tuumii.
Jo vuoden 2007 Sapporon MM-kisoissa kilpailleen Frenzelin uran alkutaipaleella yhdistetty eli murroskautta. Aiemmin kisamuotoja oli enemmän.
Hypättiin kahden kierroksen mäkikisa, jonka jälkeen oli 15 kilometrin hiihto-osuus. Toinen yleinen kisamuoto oli sprintti, jossa hypättiin kerran ja hiihdettiin 7,5 kilometriä.
Muutos tarkoitti siirtymistä pääasiassa yhteen kisamuotoon henkilökohtaisessa kisassa. Nykyisen systeemin mukaan hypätään kerran sekä hiihdetään kymmenen kilometriä.
Hiihto-osuuden luonne on muuttunut. Kun aiemmin Hannu Manninen nousi muutaman minuutin takamatkalta voittoon, nykyään mäkiosuudella heikosti hypännyt vahva hiihtäjä nousee enää harvemmin kärkitaistoon mukaan.
Tasoerot ovat pienentyneet sekä mäessä että ladulla. Herolan mukaan Frenzel on jättänyt tässä oman puumerkkinsä lajiin.
– Ei enää riittänyt, että on vain yhdessä lajissa hyvä. Hän oli ensimmäinen urheilija, joka pystyi olemaan molemmissa lajeissa riittävällä tasolla. Hän näytti, että se on mahdollista, Herola sanoo.
Kisoja alettiin ratkoa kovan matkavauhdin sijaan enemmän nopeusominaisuuksilla.
– Maastohiihdosta on tullut koko ajan nopeampaa ja kovatempoisempaa. Hän sopeutui siihen todella äkkiä. Kisoja ei ratkottu enää niin, että hiihdettiin puolentoista minuutin väleillä. Tuli porukkahiihtoa ja nopein voitti kilpailut, Herola sanoo.
Frenzel oli tässä suunnannäyttäjä.
– Frenzel pystyi järjestäen voittamaan ryhmähiihdot. Jos joku meinasi hänet voittaa, piti kehittää samoja ominaisuuksia. Pikku hiljaa kovia kirimiehiä tuli muitakin. Se oli kuitenkin hänen aikaansaannostaan, että muutos lähti niin voimakkaasti menemään.
Luotettava ladulla
Herolan mukaan Frenzel on urheilijoiden keskuudessa erittäin pidetty.
– En muista yhtään sellaista tilannetta, että hän olisi pahoittanut jonkun mielen omalla käytöksellään kilpailussa tai sen ulkopuolella.
– Hiihto-osuudet ovat luonteeltaan usein sellaisia, että niissä vaaditaan röyhkeyttä. Mitään ylilyöntejä ei ole tapahtunut koskaan, Herola viittaa Frenzeliin.
Herola ja Frenzel ovat olleet molemmat parhaimmillaan kovimpia hiihtäjiä. Kaksikko on lähtenyt hiihto-osuudelle usein samoilta paikkeilta jahtaamaan huippusijoja.
He ovat laatineet usein yhteisen taktiikan ladulle. Herolan mukaan Frenzel on urheilija, johon on pystynyt ladulla luottamaan.
– Hän on hiiihtäjistä yksi sellainen, jonka työntekoon on voinut luottaa lähtötilanteessa. On tiennyt, että hän uskaltaa ottaa vastuuta vetämisestä eikä pelaa pelkästään omaan pussiin.
– Se ei ole mikään itsestäänselvyys. On paljon sellaisia urheilijoita, joista voi jo ennen lähtöä sanoa, että tuo ei tule vetämään metriäkään. Frenzel ei kuulunut niihin.
Mikä sitten on Frenzelin kaikista meriiteistä se merkittävin?
Herola itse arvostaa eniten maailmancupin kokonaiskisan voittoa.
– Sellainen ei voi tapahtua tuurilla. Se vaatii pitkäkestoista kunnossa olemista ja tasaisuutta, mikä on tämän lajin suola. Se, että hän on pystynyt sen viisi kertaa voittamaan, on ehdottomasti kovin saavutus.