Jussi Hartikaisen, 29, ilme kirkastuu heti, kun puheeksi tulee hänen pro gradu -työnsä.
Hartikainen on haastattelua edeltävänä päivänä saanut kuulla, että hänen aiheensa on hyväksytty ja kirjoitustyö voi alkaa.
Ennen kaikkea häntä hymyilyttää se, että lopputyön saa kirjoittaa suomeksi.
Hartikainen on yksi niistä opiskelijoista, jotka ovat kyseenalaistaneet englannin kielen ylivallan maisteriopinnoissa.
Esimerkiksi Hartikaisen opinahjossa Aalto-yliopistossa lähes kaikki maisteriohjelmat ovat englanninkielisiä.
Englannin kielen asema suomalaisessa korkeakouluopetuksessa on aiheuttanut siinä määrin keskustelua, että asiaa on vastikään tutkinut tiede- ja kulttuuriministerin asettama selvityshenkilö.
Osana tuoretta selvitystä lähes 2 000 yliopisto-opiskelijaa eri puolilta Suomea vastasi kyselyyn opetus- ja tutkintokielistä.
”En välttämättä ole osallistunut luennoille, koska en ymmärrä suomenkielisen luennoitsijan englanninkielistä puhetta.”
opiskelija, selvityshenkilön kyselyssä yliopisto-opiskelijoille
Kyselyn mukaan 82 prosenttia suomenkielisistä opiskelijoista ilmoitti haluavansa kurssin suomeksi, jos valinnan voisi tehdä suomen ja englannin välillä.
Jutun sitaattinostot ovat opiskelijoiden avoimia vastauksia kyseisestä selvityksestä.
Koska opettaja ei ehtinyt konsultoida lakimiestä, opiskelija sai käyttää suomea
Jussi Hartikainen aloitti yhdyskuntasuunnittelun opintonsa Aalto-yliopistossa keskellä pahinta korona-aikaa, syksyllä 2020.
Opinnoissa yhdistyivät sopivalla tavalla häntä kiinnostaneet tekniikka sekä yhteiskunnalliset teemat.
Opiskeluvauhti oli alusta asti huima.
– Itsenäinen työskentely ja etäopiskelu Zoomin kautta vain vauhdittivat hommaa.
Hartikainen eteni sadan opintopisteen vuosivauhtia, ja aiempia opintojaan hyväksilukien hän suoritti kandidaatin tutkinnon vuodessa.
Lähes kolminkertaista vauhtia.
Sitten alkoi tervaisempi tie.
Opintojen kieli vaihtuu siirryttäessä kandidaatin tutkinnosta maisteriohjelmaan.
Aalto-yliopistossa maisteriohjelmat ovat pääosin englanninkielisiä. Hartikaisen suora opintopolku johti joko Spatial Planning and Transportation Engineering- tai Real Estate Economics -ohjelmaan.
Hän valitsi Spatial Planning -maisteriohjelman eli yhdyskuntasuunnittelun.
– Olihan se kielimuutos kova shokki. Minulla on alun perin englannista arvosana B, jonka olen korottanut C:ksi. Eli kielitaitoni on hyvin keskinkertainen.
Digitaaliset kurssimateriaalit mahdollistivat sen, että Hartikainen on käyttänyt Googlen kääntäjää hankalissa teksteissä varmistaakseen, onko hän ymmärtänyt oikein.
Luokkahuoneessa tilanne on toinen.
Jussi Hartikainen kertoo esimerkin, jossa englanninkielisellä kurssilla oli kaksi suomenkielistä opettajaa.
Hän pyysi mahdollisuutta suorittaa kurssi suomeksi.
– Opettajan vastaus oli, että sitä pitäisi konsultoida Aallon lakimiehiltä. Mutta koska he eivät ehtineet sitä tehdä, sain poikkeuksellisesti käyttää suomea. Kyllä tuntuu hullulta.
Hartikaisen mielestä kansainvälisyys ei saa tarkoittaa kotimaisten kielten unohtamista.
– Millainen mellakka syntyisi Ranskassa, jos ranskalaiselta evättäisiin ranskan käyttö maisteriseminaarin esityksessä?
Yle on nähnyt sähköpostin, jossa kieliasiassa viitataan korkeakoulun lakimiehiin. Viesteistä käy myös ilmi, että Hartikaiselle on tarjottu joustoa opintojensa suorittamiseksi.
Jos opettaja ei osaa suomea, kurssisuoritusta on haastavaa tehdä suomeksi
Jussi Hartikainen on tehnyt kurssitehtäviään myös englanniksi, mutta se on hidastanut suoritusvauhtia ja hänen mukaansa saattanut vaikuttaa arvosanoihin heikentävästi.
Hän kokee, että oikeus käyttää omaa äidinkieltään on sivuutettu opinnoissa.
”Yliopistolta kerrottiin, että koska kyseessä on akateeminen opinnäytetyö, suomen kielen käyttö voi vaikuttaa arvosteluun heikentävästi.”
opiskelija, selvityshenkilön kyselyssä yliopisto-opiskelijoille
Kieliasiasta on kanneltu oikeuskanslerille jo vuonna 2013.
Englannin ylivalta on poikinut myös uuden kantelun oikeuskanslerille loppuvuodesta 2021. Sen käsittely on yhä kesken.
Selvityksessään oikeuskanslerille huhtikuussa 2022 Aalto-yliopisto totesi tutkinto- ja kielilinjauksistaan seuraavasti:
”Korkeakoulut huolehtivat siitä, että kotimaisella kielellä kandidaatin ja maisterin tutkintoa suorittamaan valituilla opiskelijoilla on maisteritasolla joko mahdollisuus valita tutkintokieleltään kotimainen maisteriohjelma tai mahdollisuus muutoin tehdä opintosuorituksia ja opinnäyte kotimaisella kielellä tutkintokieleltään englanninkielisessä ohjelmassa.”
Linjaus ei takaa, että kaikki kurssit pitäisi olla suoritettavissa kotimaisilla kielillä, sanoo Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun opintoasiain päällikkö Mirka Jalonen.
– Tilanteissa, joissa kurssin opettaja ei osaa kotimaisia kieliä riittävällä tasolla, on haastavaa saada suoritusmahdollisuus näillä kielillä.
Jalonen sanoo, että hänen tiedossaan on ainoastaan yksittäisiä tapauksia, joissa opiskelija olisi englanninkielisessä maisteriohjelmassa halunnut käyttää kotimaista kieltä opintosuorituksessaan.
Hän ei ota kantaa yksittäistapauksiin, mutta sanoo, että kaikkien näkökulmaa kuunnellaan.
Tilanteissa ei konsultoida ainoastaan lakihenkilöitä vaan kaikkia opetuksen johdossa.
– Kun opiskelija tulee kandidaattivaiheessa Aaltoon, hänellä on jo ymmärrys siitä, että olemme kansainvälinen yliopisto ja maisteriohjelmat ovat pääosin englanninkielisiä.
Kauppatieteilijät pitävät englannin kieltä elinehtona
Korkeakoulut ovat kieliasiassa puun ja kuoren välissä.
Ne joutuvat tasapainottelemaan suomen- ja ruotsinkielisen opetuksen ja kansainvälistymisvelvoitteen kanssa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että korkeakoulujen pitää lisätä ulkomaalaisten opiskelijoiden ja tutkijoiden rekrytointia.
Linjauksen mukaan ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä on kolminkertaistettava nykyisestä vuoteen 2030 mennessä.
Kansainvälistyminen on puolestaan johtanut englanninkielisyyteen.
”On hassua, että menossa on englanninkielisen maisterikurssin tilaisuus, jossa puhutaan englantia, vaikka kaikkien osallistujien äidinkieli on suomi. Ei mitään järkeä.”
opiskelija, selvityshenkilön kyselyssä yliopisto-opiskelijoille
Osa pitää kehitystä hyvänä.
Esimerkiksi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijat näkevät englanninkielisen opetuksen ratkaisevan tärkeänä Suomen kansainvälistymisen ja kilpailukyvyn kannalta.
He ovat osallistuneet keskusteluun kannanotollaan, jossa toteavat, että englanninkielinen opetus tuottaa kansainvälisiä huippuasiantuntijoita ja luo merkittävää etua työelämään.
Jussi Hartikaisen opinnot ovat lopputyötä vaille valmiit. Nyt hän vaihtaa englannin jälleen suomeksi.
Suomen- tai ruotsinkielisen opiskelun turvaamiseksi Hartikaisella on ehdotus.
Hänen mielestään englanninkielisillä kursseilla tulisi olla nimettynä varahenkilö, joka voisi tarvittaessa tarkastaa suomenkieliset opintosuoritukset, jos opettaja on vieraskielinen.
– Sen avulla saataisiin taattua Aallon itsensä asettamat kielisäännöt ja tavoitteet, joiden mukaan yliopisto haluaa pitää kotimaiset kielet elinvoimaisina tieteen kielinä.
Hartikaista itseään ratkaisuehdotus ei enää palvele. Hänellä on opinnoissaan jäljellä vain opinnäytetyö.
Hän aikoo kiriä opintojen alkumetreiltä tuttuun vauhtiin ja suunnittelee kirjoittavansa kuntien osallisuusmalleja käsittelevän opinnäytteensä valmiiksi syksyyn mennessä.
– Se on mahdollista neljässä–viidessä kuukaudessa, koska työn saa tehdä suomeksi.
Opinnäytteen voi korkeakouluissa yhä tehdä kolmella kielellä eli suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.
Jutussa käytetyt sitaatit ovat yliopisto-opiskelijoiden avoimia vastauksia kyselyyn. Selvityshenkilö, kielitieteilijä Janne Saarikivi teki kyselyn eri yliopistojen opiskelijoille osana raporttia, jossa selvitti kansalliskielten asemaa korkeakouluopetuksessa ja tieteessä. Sitaatteja on stilisoitu ja saatettu lyhentää toimituksessa.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin 31. maaliskuuta kello 23:een asti.