Eduskuntavaalien alla puolueilla on ollut paine keksiä säästökohteita, sillä talousasiantuntijat ovat varoitelleet ensi hallituskaudella odottavasta sopeutusurakasta. Yhtenä keinona on väläytelty leikkauksia ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.
Ansisidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentäminen jakaa Ylen vaalikoneeseen vastanneita eduskuntavaaliehdokkaita.
Niukasti yli puolet, noin 53 prosenttia, ei kannata ansiosidonnaisen työttömyysturvan lyhentämistä. Tiukimmin sitä vastustavat odotetusti vasemmistoliiton ja SDP:n ehdokkaat.
Vajaa puolet, noin 47 prosenttia, kannattaa työttömyysturvan lyhentämistä. Kaikkein suopeimpia ajatukselle ovat kokoomuksen, Liike nytin ja keskustan ehdokkaat.
Eniten kysymys jakaa perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja vihreiden ehdokkaita.
Ylen vaalikoneeseen vastasi yli 2 100 ehdokasta, noin 87 prosenttia kaikista ehdokkaista.
Järeintä muutosta on esittänyt kokoomus
Taloustieteilijöiden mukaan ansiosidonnaisen keston lyhentäminen lyhentäisi työttömyysjaksoja ja nopeuttaisi työllistymistä, mutta leikkaukseen liittyisi myös omat ongelmansa.
Asiaa on avannut muun muassa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusprofessori Tomi Kyyrä Ylen haastattelussa joulukuussa.
Olennaisesti lyhyemmän ansiosidonnaisen riskinä on, että tulojen menettämisen pelossa työnhakijat voisivat tarttua vastaan tulevaan huonommin palkattuun ja määräaikaiseen työpaikkaan, vaikka hakemista jatkamalla saattaisi löytää paremman.
– Silloin työttömyyden jälkeinen palkkataso voi jäädä matalammaksi ja työsuhteet lyhyemmäksi, mikä söisi tällaisen uudistuksen positiivisia vaikutuksia julkiseen talouteen, Kyyrä sanoi.
Laboren eli entisen Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtava tutkija Merja Kauhanen huomautti, että julkisia säästöjä pohdittaessa ansiosidonnaisen merkitys on pieni, sillä sosiaaliturvamenoista ansiosidonnaisen osuus on vain alle neljä prosenttia.
Järeintä muutosta on esittänyt kokoomus, jonka vaihtoehtobudjetissa esitettiin ansiosidonnaisen keston lyhentämistä 200 päivään. Nykyisin kesto on 300 tai 400 päivää työhistorian pituudesta riippuen.
Lähes kaikki vaalikoneeseen vastanneet kokoomuksen ehdokkaat ovat ansiosidonnaisen keston lyhentämisen kannalla. Vain yksi kokoomuksen ehdokas on täysin eri mieltä väitteestä ja kuusi jokseenkin eri mieltä.
Myös puheenjohtajien kannat jakautuvat
Kun katsotaan eduskuntapuolueiden puheenjohtajien vaalikonevastauksia, piirtyy niistä pitkälti sama kuva kuin puolueiden ehdokkaiden vastauksista.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo allekirjoittaa täysin väitteen, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa tulee lyhentää.
Orpon mukaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan on oltava sellainen, että se kannustaa mahdollisimman ripeään työn vastaanottamiseen.
– Ansiosidonnaisen työttömyysturvan pituutta voidaan lyhentää ja porrastaa niin, että turva on alussa korkeampi, ja laskee tasaisesti työttömyyden pitkittyessä, Orpo kirjoittaa vaalikonevastauksessaan.
Jokseenkin samaa mieltä siitä, että ansiosidonnaisen kestoa tulee lyhentää, ovat keskustan Annika Saarikko, Liike nytin Harry Harkimo ja RKP:n Anna-Maja Henriksson.
– Ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäiskesto tulee porrastaa työssäolon pituuden mukaan siten, että lyhyempi työssäoloaika kartuttaa lyhyemmän enimmäiskeston. Kannatamme myös työssäoloehdon kertymisen muuttamista palkkatuloihin perustuvaksi, Saarikko kirjoittaa.
Jokseenkin samaa mieltä väitteen kanssa on myös perussuomalaisten Riikka Purra. Hän sanoo vastauksessaan kannattavansa ansiosidonnaista työttömyysturvan porrastamista niin, että sen taso on työttömyyden alussa korkeampi.
– Työn pitäisi aina olla kannattavampaa kuin työttömyyden. Ja siitä saatavalla palkalla pitäisi tulla toimeen. Samaan aikaan on syytä korostaa, että useimmille työttömyys ei ole valinta, Purra kirjoittaa.
Myös Henrikssonin mukaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan kannustettavuutta tulee parantaa korottamalla tukea työttömyyden alussa.
Marin, Andersson ja Essayah täysin eri mieltä
Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo on väitteen kanssa jokseenkin eri mieltä. Hän kuitenkin nostaa esiin vastauksessaan, että nykyinen ansioturva kannustaa heikosti ripeään työllistymiseen.
– Yhtenä keinona nostan esimerkiksi ansiosidonnaisen suhdanneperusteisuuden, eli sen, että ansiosidonnaisen kesto olisi pidempi silloin kun työtä ei ole saatavilla ja lyhyempi kun työllistyminen on helpompaa.
Täysin eri mieltä siitä, että ansiosidonnaista työttömyysturvan kestoa pitäisi lyhentää, ovat SDP:n Sanna Marin, vasemmistoliiton Li Andersson ja kristillisdemokraattien Sari Essayah.
– SDP ei kannata ansiosidonnaisen työttömyysturvan heikentämistä. Työllisyyttä ei paranneta leikkaamalla sosiaaliturvasta tai työttömyysturvasta, Marin kirjoittaa.
Anderssonin mukaan ”ansiosidonnaisen heikentäminen ei anna kenellekään työsopimusta, vaan se heikentää jo valmiiksi vaikeassa asemassa olevien ihmisten tilannetta”.
Essayahin mukaan kristillisdemokraatit ei kannata ansiosidonnaisen lyhentämistä, mutta kylläkin sen porrastamista ja ulottamista kaikille työssäoloehdon täyttäville.
Myös Orpo, Saarikko ja Ohisalo nostavat esiin vastauksissaan, että ansioturvan piiriin tulee ottaa myös työttömyyskassoihin kuulumattomat.
Alle olevalta videolta voit katsoa, mitkä neljä väitettä jakavat puolueita eniten ja miten kannat jakautuvat.
* Pitäisikö ansiosidonnaista työttömyysturvaa uudistaa? Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 26. maaliskuuta 2023 kello 23:een saakka