Mistä tietää, että kaupasta ostettava tuote on oikeasti ”ympäristöystävällinen”, ”ilmastoneutraali” tai että se on valmistettu kierrätysmateriaalista?
Lukuisat yritykset ovat nyt liittäneet markkinointiinsa erilaisia ”vihreitä väittämiä”, joissa kehutaan tuotteiden olevan luonnonmukaisia, tai muuten aiheuttavan vain vähän kuormitusta luonnolle tai ilmastolle.
Komission viime vuonna tekemässä tutkimuksessa todettiin, että jopa 53 prosenttia näistä väittämistä oli epämääräisiä, harhaanjohtavia tai perusteettomia. Lisäksi lähes puolessa merkinnöistä ei voitu löytää näyttöä ekologisuuden tueksi.
Yksittäisten tuotteiden merkintöjen ohella EU-maissa on käytössä noin 230 erilaista ekomerkkiä. Sekalaisten merkkien on todettu aiheuttavan kuluttajien keskuudessa sekaannusta ja epäluottamusta.
EU:n komissio on nyt laatinut säännöt ekomerkintöjen ja -väitteiden avulla tapahtuvaa viherpesua ja kuluttajien harhaanjohtamista vastaan. Näin halutaan saada kuriin väärillä väittämillä tuotteitaan markkinoivat yhtiöt ja tukea yhtiöitä, joiden tuotteet aidosti pitävät ympäristölupauksensa.
Komission esityksen mukaan ”vihreät väittämät” on kyettävä todentamaan riippumattomasti ja ne on kyettävä todistamaan tieteellisellä näytöllä.
Komissio vaatii, että väittämät on esitettävä selkeästi. Ympäristöväittämien pitää kohdistua niihin vaikutuksiin, joilla on merkitystä. Lisäksi kuluttajan on saatava tietää, jos yhtiö on turvautunut kompromisseihin.
Esitys ei koske EU:n omaa ympäristömerkkiä, eikä luomutuotteiden EU-merkintää.
Heidi Hautala: Esitys koskee konkreettisia ympäristöväittämiä
Eurokansanedustaja Heidi Hautala (vihr.) on tyytyväinen komission esitykseen. Hän uskoo, että sillä saadaan kuriin tuotteista annettuja katteettomia väitteitä. Kansalaisilla on selvästikin halua tietää ostamiensa tuotteiden ympäristövaikutuksista.
– Tämä on hyvä asia, koska tällä varmasti voidaan poistaa suuri osa harhaanjohtavista ympäristöväitteistä.
Hautala huomauttaa, että esityksen kohteena ovat konkreettiset ympäristöväittämät, ei mielikuviin perustuva mainonta.
Lainsäädännön valvonta tulee oletettavasti olemaan kansallisten viranomaisten vastuulla, Hautala kertoo. Suomessa se olisi todennäköisesti kuluttaja-asiamies.
Hautala kehuu Suomen kuluttaja-asiamiestä, joka on jo puuttunut mielikuvamainontaan. Kuluttaja-asiamies otti viime vuonna kantaa Fortum-yhtiön mainokseen, jossa luotiin liian myönteinen kuva yrityksen ympäristövaikutuksista.
Hautalan mukaan komission esitys on tärkeä, mutta se ei yksin tee yritysten toiminnasta täysin vastuullista. Yritysten oma vastuu jää esityksessä melko ohueksi, Hautala toteaa. Hän muistuttaa samalla, että EU on jo valmistelemassa yritysvastuun laajentamista koskevaa lainsäädäntöä.
– Se tulee edellyttämään, että yritysten on poistettava toiminnastaan ja arvoketjustaan paitsi ympäristöhaitat, myös ne haitat, joita koituu esimerkiksi työntekijöille, ihmisoikeuksille tai alkuperäiskansoille, Hautala kertoo.
Komission ympäristöväitteitä koskeva esitys vaatii vielä EU-parlamentin ja jäsenmaiden hyväksynnän.
Hautala arvelee, että parlamentissa vielä tulee keskustelua kohdasta, kuinka nopeasti yritysten on annettava todisteet ympäristöväitteidensä tueksi. Komissio esittää 30 päivän aikaa. Hautalan mielestä kymmenen päivää riittäisi.
– Jos kymmentä päivää pitää lyhyenä, niin voi ajatella, että jos on pystytty tekemään väitteitä tuotteiden ja palveluiden ympäristöystävällisyydestä, niin kyllä ne perustelutkin varmaan pystytään löytämään nopeasti.
Yle Areenan podcastissa 17.3. Julia Thúrenin aiheena oli Viherpesty maailma.
Lähde: Reuters
