SDP:n, perussuomalaisten ja kokoomuksen puheenjohtajat ottivat äänekkäästi yhteen Ylen vaalitentissä tiistai-iltana. Tentissä suurimpien puolueiden puheenjohtajat esittivät monenlaisia väitteitä, joiden paikkansapitävyyttä Yle on nyt tarkistanut.
Faktantarkistukseen valittiin vain sellaisia väitteitä, jotka sisälsivät tarkistettavissa olevia tietoja. Mukaan ei otettu esimerkiksi mielipiteitä tai näkemyksiä tulevaisuudesta, koska niiden totuudenmukaisuutta ei voida arvioida.
Voit myös itse kokeilla, mitä mieltä olet väitteen totuudenmukaisuudesta. Paina videoiden alapuolella olevaa painiketta ja lue sen jälkeen faktantarkistuksen tuloksen perustelu.
Väite: 80 prosentin työllisyysaste vahvistaisi julkista taloutta kolmella miljardilla
Valtiovarainministeriön mukaan työllisyysasteen kasvamisen vaikutuksia julkiseen talouteen ei voi täsmällisesti arvioida.
Ministeriön tekemän arvion mukaan työllisyysasteen nousu yhdellä prosenttiyksiköllä kohentaisi julkista taloutta noin 750 miljoonalla eurolla vuoden 2026 tasolla. Nykyinen työllisyysaste on noin 75 prosenttia.
Yksinkertainen kertolasku tuottaisi näin ollen tulokseksi 3,75 miljardia euroa. SDP:n puheenjohtajan Sanna Marinin väitettä ei kuitenkaan voi vahvistaa pelkällä yksinkertaisella kertolaskulla.
Ministeriön mukaan ratkaiseva merkitys talousvaikutuksiin on sillä, millaisin keinoin työllisyysastetta nostetaan. Työllisyyttä vahvistavilla toimilla saattaa olla jopa negatiivisia vaikutuksia. Esimerkki tällaisesta on varhaiskasvatusmaksujen alentaminen. Se parantaa valtiovarainministeriön mukaan työllisyyttä, mutta kokonaisuutena heikentää julkista taloutta.
Mikäli siis valtio tukee työllistymistä vahvasti tai työtunnit jäävät vähäisiksi, työllisyysasteen nousemisen myönteiset vaikutukset vähenevät.
Samoin esimerkiksi työperäisen maahanmuuton vaikutus talouteen on valtiovarainministeriön mukaan paljon pienempi kuin Suomessa asuvan työttömän työllistyminen. Tämä selittyy sillä, että työttömän työllistyminen tuo mukanaan säästöjä sosiaaliturvaan, mitä ei työperäisestä maahanmuutosta tapahdu.
Väite: Reaaliansiot ovat laskeneet eniten 60 vuoteen
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan suomalaisten palkansaajien reaaliansiot laskivat viime vuonna eniten vuodesta 1957 lukien, eli perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran väite on totta. Palkansaajat köyhtyivät viime vuonna palkkojen osalta keskimäärin 4,4 prosenttia.
Reaaliansioilla tarkoitetaan sitä, miten paljon esimerkiksi tuotteita ja palveluita palkkaeuroilla saa ostettua.
Valtiovarainministeriön mukaan reaaliansiot laskevat vielä alkuvuonna, mutta loppuvuonna ostovoima alkaa kohentua, kun inflaatio hidastuu ja palkkoihin tulee korotuksia.
Väite: Työllistyminen nousee merkittävästi ansiosidonnaisen työttömyysturvan loppuvaiheessa
On totta, että todennäköisyys työllistyä ansiosidonnaisen päivärahan loppuvaiheessa nousee, mutta sikäli kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpon väite on epätosi, että loppuvaiheessa työllistyvien joukko on pieni. Työllistyminen ei siis nouse merkittävästi, kuten Orpo asian ilmaisee.
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) mukaan suurin osa työttömiksi jääneistä työllistyy ensimmäisen kolmen kuukauden aikana.
Kokoomus haluaa työllisyystoimena leikata nykyisen työttömyysturvan ansiosidonnaisista päivistä puolet pois. Ansiosidonnaista saisi jatkossa enää 200 päivää kun sitä nyt saa 400 päivää.
Vaikka ansiosidonnaisen päivärahan lopussa ei kokonaisuuden kannalta merkittävää työllistymispiikkiä olekaan, sen kestolla on merkitystä työttömyysjaksojen pituuteen. Kansainväliset ja suomalaiset tutkimukset osoittavat, että lyhentämällä ansiosidonnaisen kestoa työttömyysjaksoja saadaan lyhyemmiksi ja julkisen talouden menoja supistettua.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATTin tutkimuksen mukaan lyhentämällä ansiosidonnaisen kestoa työttömyysjaksot lyhenevät, mutta ihmiset työllistyvät jossain määrin epävakaampiin, huonommin palkattuihin työsuhteisiin ja palaavat mahdollisesti nopeammin työttömiksi. Tämä laskee työttömyysjakson jälkeisiä verotuloja.
VATT siis katsoo, että ansiosidonnaisen lyhentäminen syö osittain julkisen talouden menosäästöjä, koska ansiosidonnaisten päivien väheneminen voisi lisätä työttömyysjaksojen määrää.
Väite: Institutionaaliset sijoittajat saavat sijoitustuottonsa verotta
Institutionaaliset sijoittajat ovat yhteisöjä, jotka sijoittavat muiden rahoja. Sellaisia ovat esimerkiksi sijoitus- ja rahastoyhtiöt. Ne eivät maksa veroa sijoitustuotoista, vaan verot maksaa rahojen omistaja kun hän saa sijoitustuotot käyttöönsä. SDP:n puheenjohtajan Sanna Marinin väite pitää siis paikkansa.
Institutionaalisten sijoittajien omat tulot muodostuvat esimerkiksi sijoitusrahaston hallinnointipalkkioista, ja niistä ne maksavat myös verot.
Institutionaalisiin sijoittajiin luetaan myös eläkeyhtiöt. Niiden sijoitustuotot ovat jo nyt suurimmalta osalta verotettavia, mutta erilaisten vähennysten kautta käytännössä verovapaita.
Valtiovarainministeriö on selvittänyt nykyisin verottomien sijoitustuottojen verottamista laajasti, eikä suosittele esimerkiksi institutionaalisten sijoittajien lähdeveron käyttöönottoa.
Väite: Suomen päästötavoitteet tarkoittavat, että päästöt pitäisi pudottaa selvästi alle Pohjois-Korean tason
Suomi on sitoutunut lähes kaikkien maailman maiden kanssa pysäyttämään maailmanlaajuisen ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen.
Sitran selvityksen mukaan se edellyttäisi henkeä kohti laskettujen päästöjen pudottamista Purran mainitsemaan 0,7 tonniin vuoteen 2050 mennessä.
Suomalaisten kulutuksen päästöt olivat vuonna 2021 vajaat 10 tonnia per henkilö.
Pohjois-Korean hiilidioksidipäästöt olivat Euroopan komission tietojen mukaan vuonna 2021 2,4 tonnia henkeä kohden.
Sitran selvityksen valossa perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran väite pitää paikkansa: Vuoden 2050 tavoitepäästö on huomattavasti alle Pohjois-Korean nykyisen tason.
Suomessa on 3 000 yksityisen hoivan paikkaa suljettuna, koska hoitajia ei riitä
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpon väitettä ei voida tarkistaa, koska luku perustuu alan etujärjestön selvitykseen. Kysyimme vahvistusta väitteelle sosiaali- ja terveysministeriöstä. Ministeriön mukaan asiaa ei virallisten tahojen toimesta tilastoida Suomessa.
Yksityisten sosiaali- ja terveysalan yritysten etujärjestö Hyvinvointiala ry (HALI) kertoo tehneensä maaliskuun 2023 alussa kyselyn suurimmille jäsenilleen tyhjinä olevista asiakaspaikoista, joita yritysten mukaan on täyttämättä noin 3 000 paikkaa.
HALIn selvityksessä asiakaspaikat ovat olemassa olevia hoivakotien asiakashuoneita, jotka olisi mahdollista ottaa heti käyttöön, jos yritys kykenisi palkkaamaan riittävän määrän hoitajia.
Yksityisten hoivakotien toimintaa valvoo Valvira. Valvira ei kerää tietoa tyhjistä asiakaspaikoista.
Hoivakoti tarvitsee Valviralta toimiluvan, jota varten sen on osoitettava ennakkoon riittävä hoitajamitoitus käytössä olevia asiakaspaikkoja kohden. Mitoitus on tällä hetkellä kuusi hoitajaa kymmentä asiakasta kohden.
Mikään taho ei tällä hetkellä seuraa sitä, kuinka moni ihminen jonottaa hoivakotiin. Tuore tutkimus kuuden suurimman kaupungin ikääntyneiden palveluasumisesta kertoo, että jonotusaika hoivakotiin nousi esimerkiksi Helsingissä vuoden 2020 noin 31 vuorokaudesta vuoden 2021 noin 50 vuorokauteen, mikä viittaa jonojen pidentymiseen.
Osasitko arvioida, pitivätkö poliitikkojen väitteet paikkansa? Kerro ajatuksesi jutusta kommenttikentässä, joka on auki 23. maaliskuuta kello 23:een asti.
Juttua korjattu 24.3. kello 12.26: Juttuun lisättiin tarkennus, että Sitran selvityksen mukaan henkeä kohti lasketut päästöt tulisi pudottaa 0,7 tonniin vuoteen 2050 mennessä. Aiemmin jutussa ei mainittu tavoitevuotta.
Lisäksi juttuun korjattu oikeat luvut kulutuksen päästöistä. Aiemmin jutussa kerrottiin virheellisesti Suomen tuotannon päästöistä, jotka ovat suuremmat kuin kulutuspäästöt.
