– Osaamisen taso on heikentynyt viime aikoina. Jopa perustaidot voivat puuttua kokonaan. Osalla on haasteita ymmärtää miksi töissä käydään. Työelämätaidot puuttuvat.
– Ammattikoululaiset ovat aika ammattitaidottomia, osaamisen taso on huonontunut.
– Osaamisen taso on huonontunut järkyttävästi.
Muun muassa tällaisia viestejä Yle sai, kun kysyi Turun kauppakamarin ja Varsinais-Suomen Yrittäjien kanssa kokemuksia yrityksiltä ammattikoulusta valmistuneista henkilöistä.
Ylen kyselyyn vastasi 33 yritystä, ja niistä peräti 90,9 prosenttia oli sitä mieltä, että ammattikoululaisilla ei ole riittäviä taitoja työelämään valmistumisensa jälkeen.
Tulos ei yllätä Varsinais-Suomen yrittäjäyhdistyksen toimitusjohtaja Hanna Munteria.
– Kyllä yrittäjiltä tulee nyt sen kaltaista viestiä, että ammattikoulusta valmistuneilla ei ole riittäviä taitoja, eikä edes sitä perustason osaamista, mitä yrityksissä nyt tarvitaan, hän sanoo.
Kyselyyn vastanneista yrityksistä 60 prosentilla oli kuitenkin hyviä kokemuksia ammattikoulusta valmistuneista työntekijöistä. Tyytymättömiä oli vajaa 40 prosenttia.
”Työajan noudattaminen pitää opettaa”
Perustaitoja kuuluttavat myös Rakennushuolto Ahon yrittäjä Pekka Aho sekä nosto- ja kuljetusliike R.M. Laineen yrittäjä Mikko Laine. Molempien yritykset työllistävät ammattikoulutaustaisia.
Ahon rakennusalan yritys on työllistänyt vuosien saatossa seitsemän ammattikoululaista suoraan valmistumisesta. Tällä hetkellä yrityksessä työskentelee 15 ammattilaista maalarista talonrakentajaan.
– Viime vuosina olemme joutuneet yhä useammin perehdytyksessä kertomaan perusasioita, Aho kertoo.
Nosto- ja kuljetuspalveluja tarjoavan R.M. Laineen Mikko Laine kertoo, että viimeisen kerran juuri valmistunut ammattikoululainen on palkattu yritykseen pari vuotta sitten. Tällä hetkellä seuraavaa osajaa koulutetaan oppisopimuksella. Työntekijöitä yrityksessä on parikymmentä.
Nuoret työntekijät kaipaavat liikaakin ohjausta.
– Kädestä pitäen pitää näyttää asioita, eikä edes karttaa osata välttämättä käyttää.
Samanlaista viestiä Yle sai avoimissa vastauksissa kyselyynsä.
– Aivan perustaidoissa on puutteita, lähtien siitä, että työaikoja on noudatettava, poissaoloista on ilmoitettava ja niille on oltava pätevä syy. Työntekijän velvollisuudet ja vastuut eivät ole selvillä. Koronavuodet ovat entisestään pahentaneet ongelmia, kun nuoret ovat jääneet vaille kouluyhteisön tukea ja läsnäoloa, kirjoittaa eräs yrittäjä.
– Havainnointikyky on heikentynyt, työajan noudattaminen pitää opettaa, kertoo taas toinen.
Perehdytyksen tarve on lisääntynyt
Vaikka harvan vähän aikaa sitten valmistuneen ammattikoululaisen taidot riittävät työelämän tarpeisiin, on hyviäkin uutisia.
Ylen kyselyyn vastanneista yrityksistä lähes 70 prosenttia kertoo, että työntekijä on mahdollista kuitenkin perehdyttää kohtuullisessa ajassa.
Aho on samaa mieltä kyselyn tulosten kanssa, mutta huomioi, että perehdytystä tarvitaan aikaisempaa enemmän.
– Perehdytyksen tarve on kasvanut vuosi vuodelta. Meidän ala on toki myös sellainen, että perehdytys on välttämätön. Meidän yritys tekee esimerkiksi rakennusalalla tiettyjä asioita, joita ei ammattikoulussa opeteta. Meillä pitää työ oppia ensin vanhemman työparin kanssa.
Yrittäjiä huolestuttaa opiskelijoiden motivaatio
Yle kertoi helmikuussa, että Suomessa on valmistunut vuosikausia ammattikoulusta ihmisiä väärille aloille. Tämä tarkoittaa, että vuosi valmistumisen jälkeen työttömänä on jatkuvasti noin 5 000 ihmistä Suomessa tuoreista ammattipapereista huolimatta.
Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan kyseessä on rakenteellinen vika, joka kaipaa korjausta, muun muassa parempaa koordinointia ministeriön ja koulutuksen järjestäjien kanssa.
Myös yrittäjät toivovat muutoksia ammattikoulutukseen. Logistiikkapalvelualalla toimivan Mikko Laineen mukaan ammattikoulu kaipaisi samanlaista tutkintolautakuntaa kuin lukiotaustaisten ylioppilaskirjoitusten takana oleva ylioppilastutkintolautakunta. Tämä varmistaisi puolueettomasti ammattikoululaisen osaamisen, eikä kukaan pääsisi valmistumaan ilman riittävää osaamista.
Myös verkkokyselyssä useampi yrittäjä otti esille huolensa siitä, että koulusta pääsee valmistumaan osasi ammatin tai ei.
Hanna Munterin mukaan laajentunut oppivelvollisuus on pääosin hyvä asia, mutta se voi olla kaksiteräinen miekka.
– Laajentunut oppivelvollisuus herättää huolta yrityksissä. Osa yrittäjistä kantaa huolta siitä, että tämä ei välttämättä johda toivottuun tavoitteeseen ja tulokseen. Toinen huoli, joka on tullut ilmi, liittyy koulutuksenjärjestäjien rahoitukseen. Eli rahoitusmalli palkitsee vähän kuin valmistuneista ja sen takia oppilaat valmistuvat, vaikka taitotaso ei vielä riitäkään työelämään.
Mikko Laine lausuu myös työnantajanäkökulmasta huolensa oppivelvollisuuden laajentumisesta.
– Vaikka on oppivelvollisuus laajeni, niin ei sieltä pätevämpiä tule. Enemmänkin joutuu entistä enemmän seulomaan porukkaa. Minulla on tunne, että ennen logistiikkaa opiskelivat henkilöt, jotka olivat oikeasti kiinnostuneita alasta ja heillä oli motivaatiota. Nyt tuntuu, että nuoret tulevat alalle ja katsovat minne elämä kuljettaa, Laine pohtii.
Voit keskustella aiheesta 29.3. kello 23:een asti.