Taikaluoti. Niin ensimmäistä antibioottia arsfenamiinia nimitti sen 1900-luvun alussa kehittänyt saksalainen Robert Erlich. Arsfenamiinilla hoidettiin kuppaa. Tarvetta oli: viidesosalla Euroopan kaupunkilaisväestöstä arvioidaan olleen kuppatartunta.
1920-luvulla skotlantilainen Alexander Fleming sitten keksi penisilliinin. Sen massatuotanto mullisti bakteeritulehdusten hoidon ja estolääkityksen 1940-luvulta alkaen. Kuppaankin se puri ja puree edelleen.
Penisilliiniä seurasi antibiootti toisensa jälkeen, aluksi luonnon mikrobeilta saatuina, sitten puolisynteettisinä eli mikroviljelmien tuotteita muokkaamalla ja myös täysin laboratoriotekoisina.
Penisilliini on yhä ykkönen muun muassa ruusutulehduksen hoidossa mutta enää se ei tepsi kaikkeen, minkä se alkujaan paransi. Ensimmäiset vakavat merkit bakteerien resistenssistä todettiin 1970-luvulla Etelä-Afrikassa: penisilliini ei pysäyttänyt pneumokokin aiheuttamaa aivokalvontulehdusepidemiaa.
Taikaluotejahan antibiootit kiistämättä ovat olleet. Ennen niitä pienikin ärtynyt haava saattoi olla kuolettava, tuberkuloosi levisi niin, että sitä kutsuttiin lentäväksi keuhkotaudiksi, ja sodissa tulehdukset tappoivat useampia kuin aseet.
Esimerkiki 1800-luvun puolivälissä Krimin sodan taisteluissa kaatui 34 000 britti- ja ranskalaista sotilasta, haavoihinsa menehtyi 26 000 ja tartuntatauteihin kuoli 130 000, kertovat Future Medicine -lehdessä julkaistut luvut.
Lavantauti oli koleran lisäksi sotilaiden tappajista pahin. Nyt se on antibioottiresistenssin vuoksi aseissa jälleen.
Resistenssin pysäyttämiseen ei enää riitä, että kaikkialla havahduttaisiin hillitsemään antibioottien käyttöä, sanoo Euroopan tautikeskuksen ECDC:n viimevuotinen raportti. Sen mukaan resistentit bakteerit ovat jo sopeutuneet ympäristöönsä niin, ettei antibioottien käytön vähentäminen yksinään katkaise kehityskulkua.
Bakteereilta on myös katkottava reitit tehokkaalla hygienialla, ECDC sanoo.
Lääkärit ilman rajoja -järjestö on tuomassa käyttöön osaratkaisun resistenssiongelmaan, kännykkäsovelluksen antibioottien osumatarkkuuden parantamiseksi. Siitä lisää tämän jutun loppupuolella.
Antibiootit ajateltiin niin huolettomaksi tavaksi parantaa ja estää pieniäkin bakteerien aiheuttamia vaivoja, että tulehdusten arveltiin olevan pian historiaa. Fleming kuitenkin varoitti jo Nobel-palkintoluennossaan vuonna 1945 bakteerien kyvystä hankkia vastustuskykyä.
Ei mennyt kauan, kun Staphylococcus aureus -bakteeri todisti varoituksen aiheelliseksi aiheuttamalla sairaalabakteerikuolemia ympäri maailmaa.
”Tappavat stafylokokit eivät ole satunnaisia sotureita, niiden takana on armeija. Meiltä saattavat loppua tehokkaat ammukset, ja silloin bakteerit ottavat vallan.”
Niin ennusti brittilääkäri Lindsay Batten ollessaan Kuninkaallisen lääketieteellisen seuran kuultavana vuonna 1954. Nykyisin S. aureus on toiseksi suurin resistenssikuolemien aiheuttaja.
Taikaluodin kaliiperin pienentymiseen on useita syitä:
- antibioottien käyttö pieniin tulehduksiin, joihin niitä ei tarvittaisi, tai virustulehduksiin, joihin ne eivät tehoa
- kesken jätetyt antibioottikuurit, jotka tappavat heikot bakteerit ja antavat vahvoille tilaa voimistua
- terveille tuotantoelämille varmuuden vuoksi tai tuotannon lisäämiseksi syötetyt valtavat antibioottimäärät
- uusien antibioottien kehittämisen kannattamattomuus lääketeollisuudelle
Vuonna 2019 ainakin 1,27 miljoonaa ihmistä – ja todellisuudessa luultavasti paljon useampia – kuoli resistenttien bakteerien aiheuttamiin tulehduksiin, laskee antibioottiresistenssin vastaisen kansainvälisen yhteenliittymän GRAMin tutkimus.
Viime vuonna The Lancet -lehdessä ilmestyneen tutkimuksen arvio vuodelle 2050 on synkät kymmenen miljoonaa kuolemaa. Osatekijänä antibioottiresistenssi on jo nyt joka kahdeksannessa kuolemassa, GRAM päättelee.
Sen mukaan antibioottiresistenssi on kansanterveydellisenä ongelmana ainakin malarian tai HIV:n luokkaa ja mahdollisesti paljon suurempi. Ongelma on maailman yhteinen, joskin pahin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.
”Jotkut asiantuntijat sanovat, että olemme palaamassa antibiootteja edeltäneeseen aikaan. Emme ole. Siitä tulee antibioottien jälkeistä aikaa. Uusien antibioottien tuotantoputki on käytännössä kuivunut. Antibioottien jälkeinen aika tarkoittaa lääketieteen loppua sellaisena kuin me sen nyt tunnemme. Ihan tavallinen kurkun streptokokkitulehdus tai lapsen naarmuuntunut polvi voi olla taas kuolemaksi. ”
Margaret Chan, WHO:n pääjohtaja 2007–2017
Maailman terveysjärjestön WHO:n tuoreimman seurantaraportin mukaan useimpien bakteerien antibioottiresistenssi oli pysynyt varsin vakaana neljän edellisen vuoden ajan, mutta koli- ja salmonellabakteerit piittaavat antibiooteista yhä vähemmän.
Tippuribakteerin resistenssin todettiin voimistuneen peräti 15 prosenttia, eikä kahdeksan prosenttia sairaalabakteeri Klebsiella pneumoniaen tartunnoista hoidu enää tehokkaimmillakaan karbapeneemiantibiooteilla.
– Jotta todella ymmärtäisimme tämän maailmanlaajuisen uhan mittasuhteet ja pystyisimme kehittämään päteviä vastatoimia, meidän on laajennettava testausta ja saatava laadultaan varmennettua tietoa kaikista maista, ei vain rikkaammista, sanoi WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus raportin julkaisun yhteydessä.
Viimevuotisella Eurobarometrilla oli lupaavia uutisia: antibioottien käyttö oli Euroopassa alimmillaan sitten vuoden 2009.
23 prosenttia eurooppalaisista kertoi käyttäneensä suun kautta otettavaa antibioottilääkitystä edellisen vuoden aikana.
Maiden haitari vaihteli Maltan 42 prosentista Ruotsin ja Saksan kahdeksaan prosenttiin. Suomi oli 20 prosentillaan keskikastia.
Vaikka antibioottien käyttö Euroopassa väheni viime vuosikymmenellä selvästi, tilanne on ehtinyt yltyä niin, että resistenttien bakteerien aiheuttama tautitaakka jatkaa täälläkin kasvua, raportoi Euroopan tautikeskus ECDC.
Puolet Eurobarometriin vastanneista ei tiennyt, etteivät antibiootit tehoa viruksen aiheuttamiin tulehduksiin.
Kahdeksan prosenttia kertoi myös käyttäneensä jonkin aiemman tulehduksen hoidon jäljiltä jääneitä tai ilman reseptiä hankittuja antibiootteja.
Suomessa tiedot olivat keskimääräistä paremmat: 65 prosentille oli selvää, etteivät antibiootit tapa viruksia.
Jopa puolet ihmisten käyttämistä antibiooteista ovat vääriä lääkkeitä vaivaan, jota niillä yritetään hoitaa, kertoi puolestaan The BMJ -lehdessä joitakin vuosia sitten julkaistu yhdysvaltalaistutkimus. Monet asiantuntijat pitävät osuutta jopa suurempana.
Valtaosa tarpeettomista tai virheellisistä antibioottilääkkeistä syödään köyhissä ja keskituloisissa maissa, joissa asukkaille ei ole tarjolla länsimaiden kaltaista terveydenhoitoa. Antibiootteja on helposti saatavilla myös ilman pätevää diagnoosia ja asianmukaista reseptiä.
Usein lääkkeet eivät edes ole sitä, mitä potilas luulee saavansa. WHO:n meta-analyysin mukaan jopa kymmenen prosenttia köyhissä ja keskituloisissa maissa myydyistä lääkkeistä on heikkolaatuisia tai suorastaan väärennöksiä.
Kehittyvissä maissa terveydenhoitoa tarjoava MSF eli Lääkärit ilman rajoja -järjestö kertoo, että sen sairaaloihin tulee usein potilaita, jotka ovat ottaneet antibiootteja mutta tulehdustauti ei ole talttunut.
Tartuntojen osuvaa diagnosointia haittaa köyhien maiden pula laitteista ja testien tuloksia tulkitsevista mikrobiologian asiantuntijoista.
MSF pyrkii helpottamaan tilannetta uudella työkalulla, puhelimeen ladattavalla sovelluksella. Antibiogoksi nimetyllä sovelluksella laboratorioteknikot voivat mitata ja tulkita bakteerien herkkyyttä eri antibiooteille.
Sovellus perustuu kuvantamiseen, tekoälyyn ja asiantuntijan mikrobiologista osaamista simuloivaan järjestelmään, joka ei vaadi käyttäjältään mikrobiologin koulutusta.
Markkinalogiikan mukaisesti kehitetyt lääketieteelliset diagnoosimenetelmät ovat tarjolle tullessaan usein liian kalliita köyhille maille, sanoo Antibiogo-ohjelman johtaja Nada Malou.
– Antibiogo on luotu resursseiltaan rajallisten maiden tarpeiden perusteella, kehitetty yhdessä asukkaiden kanssa ja testattu ihmisillä, jotka jatkossa hyötyvät tästä innovaatiosta. Kehitysmalli on päinvastainen kuin yleensä ja vastaa köyhien ja keskituloisten maiden todellisia tarpeita, Malou sanoo.
Antibiogo on parhaillaan testattavana muun muassa Jordaniassa, Malissa ja Jemenissä. Sovelluksen avulla tehdyt tulkinnat ovat kenttäkokeissa olleet 90–98-prosenttisesti yhtä päteviä kuin asiantuntevien mikrobiologien tekemät.
Jos lopullinen tulos on yhtä hyvä, Antibiogo on tänä vuonna valmis ladattavaksi ilmaiseksi käyttöön. Siitä tulee ase myös antibioottiresistanssin vastaiseen taisteluun, Malou sanoo.
Katso Yle Areenasta tiededokumentti antibioottiresistenssistä:
Korjattu klo 19.10: Penisilliini tepsii bakteerin aiheuttamaan ruusutulehdukseen. Vyöruusun aiheuttaja on virus.