Terästehtaan lähimaastossa Torniossa ei vielä ole mittailtu pienydinvoimalalle tontin saati ensimmäisen lapion piston paikkaa, mutta täysin yllätyksenä eivät voimalasuunnitelmat Tornion kaupungillekaan tulleet.
– Ei tämä ollut täysin odottamaton uutinen, sillä julkisuudessa on käyty paljon keskustelua teollisuuden ja hiilivapaan energian yhteydestä, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.
Kaupunginjohtajan mielestä Fortumin ja Outokummun torstaina julkistama suunnitelma pienydinvoimalaselvityksestä, jossa Torniota pohditaan sijoituspaikaksi, on luonnollinen jatkumo Outokummun viime vuosien ilmastotoimille.
Jukka Kujala kertoo, että meneillään olevan Tornion yleiskaavapäivityksen valmistelun yhteydessä on jo tuotu esiin, että kaavan pitää mahdollistaa pienydinvoimala.
– Tehtaan vieressä on kaavoituksen alla oleva iso teollisuusalue raskaalle teollisuudelle. Varomääräykset tietysti ratkaisevat, olisiko pienydinvoimala mahdollista sijoittaa sinne, Jukka Kujala toteaa.
Outokummun ferrokromiliiketoiminnan johtajan Martti Sassin mukaan Outokumpu ei ole tehnyt Torniossa maanhankintoja saati omia selvityksiä pienydinvoimalaitoksen sijoituspaikkaa ajatellen.
– Aiesopimus Fortumin kanssa on allekirjoitettu. Nyt selvitetään, minkälaiset liiketoimintamallit ja tekniset ratkaisut mahdollisesti tulevaisuudessa voivat tulla kysymykseen. Ollaan hyvin alkuvaiheessa vielä.
Pienydinvoimala Torniossa tukisi Outokummun ilmastotavoitteita
Johtaja Martti Sassin mukaan Tornioon sijoittuva pienydinvoimala olisi selkeästi yksi varteenotettava ratkaisu Outokummun hiilineutraalisuustavoitteessa, johon yhtiö on sitoutunut.
Tornion terästehdas on Euroopan suurin ja se on 3,3 terawattitunnin kulutuksellaan suurin yksittäinen sähkönkäyttäjä Suomessa.
– Luonnollisesti sijainti tehtaan läheisyydessä olisi meidän kannalta varteenotettava vaihtoehto ja mahdollistaisi myös sen, että pienydinvoimalassa syntyvä lämpö ja höyry voitaisiin hyödyntää omissa prosesseissa.
Kansainvälisillä teräsmarkkinoilla päästöttömyys tulee olemaan selkeä kilpailuetu, jota myös Outokumpu pyrkii käyttämään hyödyksi.
– Ympäristökysymysten huomioimisessa Outokumpu on maailman terästeollisuudessa jo selkeä johtaja. Sitä haluamme entisestään vahvistaa ja tällaiset hankkeet ovat keskeisessä roolissa siinä, Martti Sassi toteaa.
Hiiliterästä valmistavissa yhtiöissä päästöttömyyttä tavoitellaan vedyn käytöllä. Outokummun ruostumattoman teräksen valmistuksessa tarvitaan kuitenkin niin korkeita lämpötiloja, että vetyteknologioilla niihin ei päästä vielä pitkiin aikoihin.
Ensimmäinen selvitysvaihe vie pari vuotta
Outokummun ja Fortumin selvitystyö lähtee nyt liikkeelle ja arvio on, että ensimmäiseen selvitysvaiheeseen kuluu noin kaksi vuotta.
Hankkeen toteutumisen todennäköisyyttä Martti Sassi ei suostu ennakoimaan. Selvää on kuitenkin, että Outokummun on turvattava toiminnassaan vakaa sähkön saanti ja sähkön on oltava myös päästötöntä.
– Ydinvoimassa täyttyvät nämä molemmat edellytykset. Sääriippuvainen sähköntuotanto ei meille suurena sähkönkäyttäjänä ole suinkaan optimaalinen ratkaisu.
Olisiko terästehtaan läheisyyteen sijoittuva mahdollinen pienydinvoimala sitten yksinomaan terästehtaan sähköntuotantoon tarkoitettu laitos? Entä mitä sijainti Ruotsin läheisyydessä voisi tarkoittaa voimalan lupamenettelyn kannalta?
– On vielä liian aikaista sanoa, mikä lopullinen liiketoimintamalli olisi. Nämä ja moni muukin asia ovat osa nyt aloitettavaa selvitystyötä, Sassi toteaa.