Propaganda ja vastustajan mustamaalaaminen jylläävät venäläisten ja ukrainalaisten suosimassa sosiaalisesssa mediassa Telegramissa. Alustalla on venäläisiä tilejä, jotka etsivät ja maalittavat Ukrainan puolella olevia vapaaehtoistaistelijoita.
Nyt näille sivuille on päätynyt rajuja väitteitä myös suomalaisista vapaaehtoisista. Helmi- ja maaliskuussa sivustoille ilmestyi väitteitä, että joukko ulkomaalaisia vapaaehtoistaistelijoita olisi tappanut venäläisiä antautuneita sotilaita. Listalla on myös suomalaisnimiä.
Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori arvioi, että sivustot ovat propagandaa.
– Mustamaalaaminen on nyt osa sodan kuvaa, ja tänä päivänä juuri sosiaalinen media vain lisää mustamaalaamista, sanoo sotilasprofessori Aki-Mauri Huhtinen.
Toinen asiantuntija sanoo, että Venäjän on helppo käyttää vapaaehtoisia propagandan välineenä. Heidät voidaan helposti leimata palkkasotureiksi, siis jonkinlaisiksi villeiksi taistelijoiksi, joita motivoi pelkästään raha.
– Vapaaehtoisilla kuitenkin on laillinen ja oikeutettu asema olla mukana Ukrainan kaltaisessa sotatilanteessa, Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Mikko Räkköläinen sanoo.
Räkköläinen on tutkinut yksityisiä sotilas- ja turva-alan yrityksiä.
Ukrainalaisilla on järjestelmä, jossa vapaaehtoiset arvioidaan ja jossa sopivat integroidaan maan asevoimiin. Status laillisina taistelijoina heillä ilman muuta on, Räkköläinen täsmentää.
Venäjä syytää myös valheita siitä, että Ukrainassa olisi natsihallitus ja että siellä sotisi kaikenlaisia puoli-itsenäisiä natsiorganisaatioita.
– Näitä teemojahan on hirveän helppo yhdistellä siihen narratiiviin, että nyt Ukrainaan tulee jo ulkomailtakin äärioikeistolaisia taistelemaan ja tappamaan venäläisiä, Räkköläinen sanoo.
Venäjän propagandakoneiston maalitus yllätys
Venäläisten Telegram-sivustojen väitteet tulivat Ukrainassa vapaaehtoisena taistelleelle suomalaiselle Topi Huhtalalle yllätyksenä.
– Kyllähän se vähän kirpaisee, että Venäjän propagandakoneisto on kaivanut nimeni esiin ja jakaa sosiaalisessa mediassa kuviani, miettii Huhtala.
Telegram-sivustoilla esitellään taistelijoita, joiden väitetään ampuneen antautuneita. Huhtala kertoo, että hän ei ole ollut sivustoilla olevissa kuvissa esitettyjen muiden suomalaisten kanssa edes samalla rintamalla.
– Olin erikoisjoukoissa ryhmänjohtajana ja Team Vikingissä joukkueenjohtajana. Muut olivat eri joukoissa, toteaa Huhtala.
Huhtala on muun muassa Ylen jutussa kertonut olleensa Ukrainassa maan armeijan ja sen erikoisjoukkojen alaisuudessa.
Topi Huhtalaa eivät Telegramin rajuina ryöppyävät kommentit pelota. Hän on joutunut maalitetuksi myös omissa sosiaalisen median kanavissaan. Kommentoijat ovat olleet Venäjä-mielisiä profiileja.
– Olen saanut uusnatsi- ja murhaaja -kommentteja Instagramissa, mutta en ole menettänyt yöuniani. Jätän kommentit omaan arvoonsa, hän sanoo.
Toinenkin suomalainen kiistää maalitussivustojen väitteet
Myös toinen Telegramin sivustolla esitelty suomalainen vapaaehtoissotilas kertoo joutuneensa maalituksen kohteeksi. Hän haluaa käyttää taistelijanimeään Hänkki suojellakseen läheisiään.
Telegramin venäläissivustojen syytökset tulivat hänellekin yllätyksenä.
– Pakko vain kestää. Ja kun tiedän, että en ole ollut rintamalla yhtä aikaa tämän porukan kanssa, toteaa Hänkki.
Topi Huhtala on vähentänyt sosiaalisen median käyttöä Ukrainasta paluun jälkeen.
– Se myrkyttää mieltä. Siellä tapahtuneet asiat eivät saa mieltäni järkkymään, elämässä pitää mennä eteenpäin, sanoo Huhtala.
Tutkija Mikko Räkköläinen sanoo, että somessa on syytä olla varovainen.
– Kannattaa pitää kiinni informaatioturvallisuudesta ja operaatioturvallisuudesta, sekä siellä rintamalla olemisen kannalta että sen jälkeisen elämän kannalta, Räkköläinen sanoo.
Huhtala kertoo ymmärtäneensä alusta asti, että voi joutua propagandan uhriksi.
–Tiedostin, että näin saattaa käydä, mutta en ole siitä stressaantunut. On hyvä, että jokainen, joka lähtee Ukrainaan, ymmärtää, että voi joutua propagandakoneiston uhriksi, hän toteaa.
Vapaaehtoisilla on heikompi asema kuin esimerkiksi rauhanturvaajilla
Huhtala lähti Ukrainaan varusmiespalveluspohjalta. Hän oli käynyt aliupseerikoulun ja palvellut armeija-aikana valmiusyksikössä. Ukrainassa hän sai tukea muilta suomalaisilta vapaaehtoisilta.
– Suomalainen yhteisö on Ukrainassa tosi tiivis. Jos jotain tapahtuu ja esimerkiksi haavoittuu, saadaan äkkiä hoitoon Suomeen. Toisaalta myös Ukrainassa hoito on hyvää, mutta olosuhteet toki hankalat, sanoo Huhtala.
Tutkija Mikko Räkköläinen muistuttaa, että vapaaehtoisilla ei ole virallista asemaa Suomen näkökulmasta, kuten esimerkiksi rauhanturvaajilla ja sotilastarkkailijoilla. Vapaaehtoiset ovat itsenäisesti toimivia yksilöitä.
– Loukkaantuessaan tai vangiksi joutuessaan vapaaehtoiset ovat ulkomailla hankaluuksiin joutuneita kansalaisia, joiden auttamiseen valtion keinot ovat yleensäkin rajalliset ja konfliktialueella minimaaliset. Eikä heitä myöskään konfliktin jälkeen tueta kuten rauhanturvaveteraaneja, Räkköläinen sanoo.
Huhtalan vanhemmat olivat aluksi Ukrainaan lähtöä vastaan, mutta ymmärsivät lopulta poikansa päätöksen.
– Sain äidiltä ja isältä täyden ymmärryksen. Jos olisin jättänyt menemättä, se olisi kalvanut koko loppuelämän, toteaa Huhtala.
Tällä hetkellä Huhtala ei suunnittele uudelleen Ukrainaan lähtöä.
– Nyt ollaan Suomessa ja keskitytään muihin asioihin.
Topi Huhtala kertoo kokemuksistaan tässä Venäjän hyökkäyssodan ensimmäisenä vuosipäivänä 24.2.2023 julkistetussa audiohaastattelussa. Toimittaja on Päivi Rautanen.
Korjattu 25.3.2023 klo 13.37: Tutkija Mikkö Räkköläisen mukaan vapaaehtoiset ovat Suomen näkökulmasta itsenäisesti toimivia yksilöitä, eivät yksiköitä.