Ryhmä turisteja seisoo Hollannin kansallismuseo Rijksmuseumin edessä ja joutuu pettymään. Taidenäyttelyyn ei enää myydä pääsylippuja.
Johannes Vermeerin (1632–1675) kuuluisien maalausten näyttely on ollut jo pitkään loppuunmyyty.
Tammikuussa, kuukausi ennen avautumista, lippuja oli ostettu yli 100 000 kappaletta. Se oli ennätysmäärä arvostetulle, valtavien taidekokoelmien museolle.
Kun museo laittoi myyntiin erän lisälippuja, nekin menivät hetkessä nopeimmille.
Mediassa näyttelyä onkin kutsuttu taidetapaukseksi ja yhdeksi kaikkien aikojen merkittävimmistä.
Britannian yleisradioyhtiö BBC ylistää artikkelissaan, että tyylikäs näyttely on aidosti kerran elämässä -tapahtuma.
Suurin Vermeer-näyttely koskaan
Johannes Vermeerin taidetta ei ole aiemmin ollut esillä yhtä laajassa näyttelyssä.
Taidemaalari teki eläessään vain vajaa 40 teosta. Nyt niistä voi nähdä kerralla suurimman osan, yhteensä 28 maalausta.
– Ensimmäistä kertaa näin monta Vermeerin teosta on esillä yhtä aikaa, Rijksmuseumin johtaja, Taco Dibbits toteaa tyytyväisenä.
– Tämä on poikkeuksellista ja voin rehellisesti sanoa, ettei tämä tilaisuus tule toistumaan, hän jatkaa.
Maalauksia on onnistuttu saamaan lainaksi taidemuseoilta eri puolilta maailmaa, mikä on saavutus.
Museot vetoavat teosten haurauteen, eivätkä siitäkään syystä helposti luovuta niitä toiselle puolelle maapalloa.
Tässä artikkelissa on myöhemmin video, josta voit katsoa, millaisia taideaarteita Rijksmuseumiin on saatu.
Kuuluisin on Tyttö ja helmikorvakoru
Tytön suu on hieman raollaan ja huulet ovat kosteat. Hän katsoo suoraan kohti. Päähän on kiedottu sininen huivi turbaaniksi. Korvalehdestä riippuu suuri helmikorvakoru.
Tuntematonta kaunotarta tullaan nyt katsomaan ulkomailta asti. Turbaanipäinen tyttö, tutummin Tyttö ja helmikorvakoru on Johannes Vermeerin maalauksista kuuluisin.
Myös Maitotytön eteen muodostuu näyttelyssä pitkä ihailijoiden ja kännykkäkuvaajien jono.
Maitotyttö on yksi neljästä Rijksmuseumin omiin kokoelmiin kuuluvista Vermeer-teoksista.
Siinä nainen kaataa kannusta maitoa savivatiin. Pöydällä on leipää. Huoneen seinissä on lohkeamia ja reikiä. Ikkunalasi on rikki ja lattialla on jalkojen lämmitin.
Mikä maalauksissa katsojaa kiehtoo?
Tunnelmien luoja ja valon tuoja
Taidehistorian asiantuntijat löytävät monta syytä, miksi näyttelyn nähneet hehkuttavat ylistyssanoin Vermeerin taidetta sosiaalisessa mediassa.
– Vermeer kertoo tauluissaan tarinoita ja niissä kuvatut hetket ovat meillekin tuttuja. Siksi rakastamme häntä, sanoo museon maalausten ja veistosten osaston johtaja Pieter Roelofs.
Rijksmuseumin johtaja, Taco Dibbits vastaa, että taiteilijan teokset säteilevät rauhaa.
– Vermeer tekee jokapäiväisistä asioista hyvin erityisiä. Tuntuu kuin aika pysähtyisi hänen taulujaan katsoessa.
Teokset ovat täynnä arvoituksellista symboliikkaa ja vertauskuvallisuutta. Piiloviestejä voi löytää niissä näkyvistä esineistä tai seinätauluista.
Maalauksissa kiehtovat mystinen tunnelma ja valo, joka usein tulee vasemmalla sijaitsevasta ikkunasta.
– Valo tekee Vermeeristä erityisen. Valo on kuvattu teoksissa tavalla, jota kukaan muu taiteilija ei osaa, Taco Dibbits sanoo.
Katsoja on kuin intiimin hetken silminnäkijä: ehkä nainen lukee rakastajaltaan saamaansa kirjettä.
– Seisoessasi Vermeerin teoksen edessä on kuin siirtyisit sisälle hänen tauluunsa. Olet samassa tilassa kuin taulun henkilöt.
Suuri perhe ja suuret velat
Johannes Vermeer syntyi Delftissä Hollannissa. Isä oli taidekauppias ja silkinkutoja. Vermeer maalasi vain muutamia tauluja vuodessa ja sai lisätuloja myös myymällä taidetta.
Hänellä oli yli kymmenen lapsen suurperhe katolisen vaimonsa, Catharina Bolnesin kanssa.
Pieter Roelofsista on kiinnostavaa, että Vermeerin teoksissa kuvataan aivan toisenlaista elämää kuin mitä taiteilijan oma elämä oli.
– Perhe asui vaatimattomasti ja kotona on täytynyt olla menoa ja meteliä suuren lapsimäärän takia. Kuitenkin teoksissa on hiljaisuus, rauha ja tasapaino, Roelofs sanoo.
Vermeer ei maalannut varsinaista omakuvaa tai sellaista ei ole säilynyt.
Kotikaupungistaan Delfistä hän teki kaksi teosta. Toinen niistä on nimeltään Delftin katu.
Vermeer kuoli velkaisena ja köyhänä vain 43-vuotiaana.
Aina 1800-luvun puoliväliin asti hän oli käytännössä tuntematon suuruus ja taulujen arvo ymmärrettiin vasta paljon kuoleman jälkeen.
Nykyisin häntä pidetään yhtenä Alankomaiden taiteen kultakauden tunnetuimmista maalareista ja hän on yksi kuuluisimmista taiteilijoista maailmassa.
Taidemuseo aloitti Vermeer-näyttelyn valmistelut jo kahdeksan vuotta sitten.
Ennen sen avautumista taideasiantuntijat tutkivat Vermeerin teoksia uusimman teknologian avulla.
Maalausten ja veistosten osaston johtaja, Pieter Roelofs kertoo, että siten taiteilijasta ja hänen teoksistaan on saatu paljon uutta tietoa.
– Olemme nyt lähempänä suurta taiteilijaa kuin koskaan aikaisemmin.
Näyttelystä ja Johannes Vermeeristä löytyy kattavasti tietoa Rijksmuseon nettisivuilta. Siellä on myös linkki virtuaalikierrokselle, jonka oppaana on näyttelijä, kirjailija ja ohjaaja Stephen Fry.
Johannes Vermeer näyttely on Rijksmuseumissa Amsterdamissa 4.6.2023 saakka.
Kuuntele myös: