Seinäjokelaisessa Kivistön alakoulussa on alkuvuoden aikana aloittanut opiskelun seitsemän ukrainalaislasta.
Rehtori Sirkku Hietasen mukaan koulussa oli alusta lähtien selvää, että lasten äidit kutsutaan myös mukaan koulutyöhön.
– He ovat lähteneet pakon sotaa ja tuoneet kalleimman omaisuutensa tänne turvaan. Tottakai me haluamme pitää myös äidit mukana kouluelämässä, Hietanen sanoo.
Tulevien, nyt nykyisten, oppilaiden äidit kävivät ennen joulua tutustumassa kouluarkeen yhdessä lastensa kanssa.
He tutustuivat opettajaan, söivät koululla lounaan ja näkivät samalla, miten lapset koulussa opiskelevat ja ruokailevat.
– Ajattelin jo silloin, että toivottavasti se rauhoittaa äitien mieltä. Lapsista pidetään hyvää huolta, Hietanen sanoo.
”Nyt he voivat paljon paremmin”
Kivistön alakoulu ja siellä opiskelevien ukrainalaislasten tapaaminen oli yksi kohteista, kun Ukrainan Suomen suurlähettiläs Olga Dibrova vieraili tänään torstaina Seinäjoella.
Tälläkin kertaa koulu oli kutsunut mukaan ukrainalaisoppilaiden äidit. Yhteisen kahvi- ja keskusteluhetken aikana moni liikuttui.
Suurlähettiläs Dibrova kehuu Kivistön koulua ja ylipäätään kaikkia ukrainalaislapsia opettavia kouluja.
Integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan ja mahdollisimman tavallinen arki ovat tärkeitä joskus vaikeistakin oloista tuleville lapsille.
– Olen tavannut monia sota-alueilta tulleita ukrainalaislapsia, joilla on ollut hyvin vaikeaa, mutta nyt he voivat paljon paremmin. Näen lasten hymyilevän ja leikkivän, ja olevan osallisina asioissa, Dibrova sanoo englanniksi.
Kehut suurlähettiläältä saa myös tavoite pitää yllä lasten äidinkielen taitoa ja kotimaan kulttuuria.
Kivistössäkin lasten tueksi on saatu ukrainankielinen avustaja.
– Meillä on hajallaan olevia perheitä ja paljon lapsia, joilla on koti-ikävä. Lapset kertovat isistä ja veljistä ”siellä jossakin”. Äidinkieli on kaikkien lasten sydäntä lähellä ja on arvokasta, että suomalaiset opettajat ymmärtävät tämän, Dibrova sanoo.
Monia Suomeen asettuneita ukrainalaislapsia tavannut suurlähettiläs kertoo, että lasten kanssa jutellaan aina ainakin koti-ikävästä ja suomalaisesta koulusta eli kilteistä opettajista ja hyvästä ruoasta.
– Se, mitä ukrainalaiset lapset nyt tarvitsevat, on huolenpidon jatkuvuutta ja suomalaisten opettajien sekä heidän avustajiensa hyväsydämisyyttä
Valmistavassa opetuksessa, mutta yleisopetuksen luokassa
Opetushallituksen mukaan Suomessa oli helmikuussa varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa noin 9000 ukrainalaista.
Seinäjoella perusopetuksessa opiskelee tällä hetkellä noin sata Ukrainasta paennutta lasta. Ensimmäinen vuosi on valmistavaa opetusta.
Tämän vuoden puolella Seinäjoki on siirtänyt valmistavan opetuksen loppuvaiheessa olevia, siis viime keväänä pian sodan alettua kaupunkiin tulleita lapsia, opetusryhmiin kaupungin eri kouluihin.
Alunperin valmistava opetus keskitettiin kolmeen kouluun, mutta niiden täyttyessä lapset ovat siirtyneet yleisopetuksen luokille, vaikka käyvätkin yhä valmistavaa opetusta.
Yleisopetuksen luokkiin on siirretty vajaat 40 lasta.
Siirtojen myötä esimerkiksi lasten kielitaidon toivottiin, ja on huomattu, parantuvan, kun opetusryhmissä ei ole enää enemmistö samankielisiä oppilaita, sanoo vs. perusopetusjohtaja Marika Ojala.
– Koulut ovat ottaneet upeasti vastaan uusia lapsia ja näiden kielitaito on ruvennut kehittymään tosi nopeasti, Ojala sanoo.
Kivistön koulussa on toki huomattu, että haasteitakin on.
Vajaan vuoden maassa olleiden lasten suomen kielen taito on vielä alkutekijöissään ja, vaikka jotain jo ymmärtäisi, puheen tuottaminen voi olla vaikeaa.
– Opetamme suomen kielen taitoa ja kotoutumista yhteiskuntaan, suomalaisten tapojen hallitsemista ja koululaisena olemista, Sirkku Hietanen luettelee.
Seinäjoen kaupungille lasten sijoittaminen useille kouluille tarkoittaa resurssien mitoittamista niin, että koulujen ja oppilaiden erityistarpeet tulevat huomioiduiksi.
– Tulevan lukuvuoden resursointia, esimerkiksi tukea S2-opetukseen ja oman äidinkielen opetukseen, suunnitellaan nyt, Ojala sanoo.
Koulutettuja ja onnellisia aikuisia
Suurlähettiläs Olga Dibrova tunnustaa olevansa suomalaisen kirjaston fani.
Seinäjoella kirjastovierailu järjestyi, ja Dibrova toi tuliaisiksi ukrainankielisiä kirjoja alueelle asettuneiden ukrainalaisten lasten ja nuorten luettavaksi, sekä englanninkielisiä kirjoja Ukrainasta kaikille.
Suomea ja Ukrainaa yhdistää käsitys lukutaidon tärkeydestä, Dibrova sanoo.
– Haluamme juurruttaa lukemisen nuoriin myös Ukrainassa, Dibrova sanoo.
Ukrainalaislasten ja -nuorten hän toivoo kasvavan ymmärtäen koulutuksen merkityksen.
Dibrova toteaa, että koulutus on keskeistä kansojen ja valtioiden rauhanomaiselle yhteiselolle ja ihmisten ja valtioiden väliselle kunnioitukselle.
– Mutta haluan ukrainalaislasten kasvavan myös onnellisiksi. He ovat nyt maailman onnellisimmassa maassa ja heillä on mahtava mahdollisuus nähdä, mikä tekee suomalaisista onnellisia.
Artikkelia korjattu 23.3. klo 20.29: Korjattu lopun ”kuudenneksi onnellisin maa” maailman onnellisimmaksi maaksi.