Suomi pelaa toisen EM-karsintaottelunsa sunnuntaina 26.3., kun se kohtaa vieraskentällä Pohjois-Irlannin. Suora lähetys TV2:ssa, Areenassa, Yle-sovelluksessa ja Ylen verkkosivuilla alkaa kello 21.15. Ottelu alkaa kello 21.45.
Huuhkajat taisteli torstai-iltana EM-karsintojen avauksessaan Tanskaa vastaan pisteestä 80 minuuttia. Lopulta Tanska voitti ottelun ansaitusti 3–1.
Varsinkin Tanskan 1–0-johtomaalissa näkyivät kohtalokkaalla tavalla Huuhkajien pelin ongelmat, jotka eivät ole uusia. Suomi on parantanut hyökkäyssuuntaan, mutta edellisten EM-kisojen jälkeen puolustamisessa on ollut nähtävillä merkittäviä kipukohtia.
Yksi ongelmista liittyy rangaistusalueen puolustamiseen ja vastustajien maalintekotilanteiden estämiseen.
Tarkastellaan, miten hattutemppusankari Rasmus Höjlund pääsi tekemään Tanskan avausosuman Huuhkajien verkkoon 21. peliminuutilla.
Tanskalaiset painivat pallon Joel Pohjanpalolta keskialueella Suomen sivurajaheiton jälkeen. Martin Braithwaite pääsi kääntymään ja vaihtamaan laitaa. Hän pelasi syötön oikealle laidalle Alexander Bah'lle.
Tässä vaiheessa tilanne oli vielä Huuhkajien kontrollissa. Maalilla oli käytännössä vain yksi vaarallinen vastustajan pelaaja, tai ainakin Huuhkajilla oli selkeä ylivoima. Laidalla Richard Jensen piti huolen, ettei Bah lähde haastamaan, vaan keskittää. Keskitys johti maaliin.
– Suomen pelaamisessa on kahdenlaisia ongelmia. Ensimmäinen liittyy maalilla olevien puolustajien sijoittumiseen. Tässä tilanteessa Robert Ivanov sijoittuu etutolpasta katsoen sivurajaan päin. Etummaisen topparin, tässä Ivanovin, pitäisi sijoittua lähemmäksi etutolppaa ja suojella maalivahdin sekä etualueen väliä, Yle Urheilun asiantuntija Jonne Kunnas aloittaa.
– Toinen ongelma tulee siitä, mitä tässä Leo Väisänen tekee, eli miten yksilöt pystyvät merkkaamaan vastustajan vaarallisen pelaajan. Höjlund tekee pienen pysähdyksen ja spurttaa sitten eteenpäin. Höjlund sai Väisäsen muuttamaan liikesuuntaansa, jolloin tila syntyi. Lisäksi Väisäsen katse oli lukittautunut liikaa palloon.
Tanskan 2–1-voittomaali syntyi kulmapotkusta. Kyse oli erikoistilannemaalista, mutta siihenkin liittyi ongelma, joka Suomen puolustamisessa on nähtävillä yleisemmällä tasolla. Suomen pelaajilla on vaikeuksia uudelleenorganisoitua, kun ensimmäisestä keskityksestä ei tule ratkaisevaa paikkaa, vaan tilanne jatkuu.
– Tulee liikaa tilanteita, joissa seurataan vain palloa. Tilanteen aikana pitäisi pystyä tunnistamaan, kuka on vaarallinen pelaaja ja sijoittua sen mukaan. Ihan puhtaasti pitäisi pystyä myös paremmin taklaamaan, käyttämään käsiä, repimään ja raastamaan, Kunnas vaatii.
Huuhkajien päävalmentaja Markku Kanerva oli ottelun jälkeen hyvin pettynyt. Hän oli myös silminnähden turhautunut virheisiin ja antoi puolustamiseen liittyen pitkän vastauksen.
– Yksilöiden pelaaminen on aika ratkaisevassa roolissa tietenkin. Se, miten me pyrimme sitä kompensoimaan, on joukkuepelaamisella. Että saadaan tuki prässääjälle ja helpotetaan sitä kautta puolustuspelaamista. Ei välttämättä aina tänään onnistunut, Kanerva muun muassa sanoi.
– Yksittäiset tilanteet ratkaisevat. Sekin täytyy sanoa, että jalkapallo perustuu perusasioihin, laadukkaaseen tekemiseen. Aika monta paikkaa lahjoitettiin heille, liiankin helposti, huonoilla syötöillä.
Höjlund teki kolmannen maalinsa aivan viime hetkillä, ottelun lisäajalla. Hänellä oli aikaa ottaa pallo haltuun viidessä metrissä ja kääntää se maalin alakulmaan. Höjlund olisi voinut tehdä ottelussa enemmänkin maaleja ilman Suomen kapteenin Lukas Hradeckyn paraatipelastuksia.
Puolustamisen ongelmat murentavat ilot
Isossa kuvassa Suomi sai pidettyä Tanskan hyvin puolustusmuotonsa ulkopuolella. Tanskalla oli vaikeuksia edetä.
– Mutta jos oman boksin puolustamisessa on näin kovia haasteita, siitä ei ole mitään iloa. Hyödyt katoavat, kun oman maalin suojelussa on näin isoja ongelmia, Kunnas kritisoi.
– Tämä korostuu Pohjois-Irlantia vastaan, joka keskittää varmasti todella paljon.
Tanska on Euroopan kärkimaita, vaikka MM-kisat siltä menivät penkin alle. Tanska on Fifan rankingissa sijalla kymmenen, Euroopan maista kahdeksanneksi korkeimmalla. Suomi on sijalla 56, Euroopan maista 28:nneksi korkeimmalla.
Kunnas olikin siinä samaa mieltä Kanervan kanssa, että Suomen pelissä oli osatekijöitä, jotka olivat aiempaa paremmalla tolalla.
– Suomella oli selvä jatkumo pelinavaamisesta. Oli selvä logiikka nähtävissä, mitä pyritään saamaan aikaan. Tämä liittyy siihen, miten kenttä on täytetty ja minkälaisia tukia pallolliselle annetaan, Kunnas totesi.
Myös siinä oli kehitystä, että Suomi sai riistoja lähempänä vastustajan maalia ja sitä kautta parempia vastahyökkäyspaikkoja. Tämän arvo korostuu juuri ennakolta parempia vastaan.
Suomi lähti otteluun rohkeasti – peliryhmitys ei kuitenkaan ratkaise
Suomi on totuttu näkemään viime vuosina pääosin muodostelmassa 5–3–2. Nyt Suomi aloitti neljän puolustajan linjalla.
– Ei sillä ole mitään väliä, millä ryhmityksellä pelataan, vaan miten se on organisoitu. Eri peliryhmitykset voi organisoida tuottavaksi eri keinoin. Suomella on ollut haasteita boksin puolustamisessa viiden linjalla ja nyt oli neljän linjalla, Kunnas tiivistää.
Neljän puolustuslinjan tarkoituksena olikin, että Suomi pääsi prässäämään ylempää ja sai sitä kautta riistoja ylempää. Kun Suomi on pelannut muodossa 5–3–2, vastustaja on saanut sidottua Suomen puolustuslinjan todella helposti alas. Silloin matka vastustajan maalille on kovin pitkä, kun pallo vihdoin saadaan riistettyä.
Joka tapauksessa Suomen kokoonpano Tanska-otteluun oli yllättävänkin hyökkäävä.
– Peliryhmityksistä voidaan aina puhua, mutta minä otan täyden vastuun siitä, miten ryhmitykset toimivat ja miten eivät. Tänään lähdimme rohkeasti haastamaan. Vaihtoehto oli, että olisimme lähteneet puolustamaan 4–5–1:llä ja olisimme varmaankin juosseet paljon pallon perässä, Kanerva kuittasi.
Haaland 2.0
Tiensä tanskalaisyleisön sydämiin pelasi hattutempun iskenyt 20-vuotias Atalantan hyökkääjä Höjlund. Hän on pelannut nyt kolme A-maaottelua ja tehnyt kolme maalia. Hattutemppu syntyi uran ensimmäisessä karsintaottelussa.
Höjlund on äärimmäisen monipuolinen. Hän pystyy osallistumaan pelinrakenteluun puolustuslinjan edessä sekä tarjoamaan uhkaa selustaan. Hän on nopea, fyysisesti vahva ja taitava katoamaan puolustajilta pienillä liikkeillään.
– Ei ole turhaan puhuttu tulevaisuuden Erling Haalandista, Kunnas hymähti.
Højlund siirtyi viime kesänä itävaltalaisesta Sturm Grazista Serie A:han. Goalin mukaan Höjlund oli itse verrannut itseään Haalandiin siirtyessään Itävaltaan. Sen jälkeen häntä on eri medioissa tituleerattu ”Haaland 2.0:ksi” ja ”Tanskan Haalandiksi”. Samaa vertausta käytti myös Atalantan päävalmentaja Gian Piero Gasperini.
– Tätä on vaikea pukea sanoiksi. Elämäni villein kokemus, jos olen täysin rehellinen, Höjlund iloitsi hattutempustaan Tanskan yleisradion haastattelussa.
Kullanarvoinen Antman
Suomen maalin Tanska-ottelussa viimeisteli niin ikään vasta muutaman maaottelun mies, Oliver Antman. 21-vuotias laitapelaaja on tehnyt nyt kolme maalia neljässä maaottelussa. Antman osui niin maajoukkuedebyytissään Kansojen liigassa kuin nyt ensimmäisessä aikuisten karsintapelissään.
– Hän on ihan erityylinen pelaaja kuin kukaan muu Suomella. Vauhtia riittää ja pystyy ohittamaan pallon kanssa laadukkaasti, tuomaan sitä kautta uhkaa. Ihan ansaitusti noussut isoon rooliin, Kunnas linjasi.
Antman harmitteli Tanska-tappiota, mutta kommentoi omaa suorittamistaan oikeutetun itsevarmasti.
– Kyllä siltä tuntuu, että teen aina maalin, kun menen kentälle.
Suomi pelaa toisen EM-karsintaottelunsa sunnuntaina 26.3., kun se kohtaa vieraskentällä Pohjois-Irlannin. Suora lähetys TV2:ssa, Areenassa, Yle-sovelluksessa ja Ylen verkkosivuilla alkaa kello 21.15. Ottelu alkaa kello 21.45.